Markki­na­katsaus

Markkinakatsaus tiivistettynä

• Sähkön hinnat pysyivät syyskuussa maltillisina tilanteeseen nähden.

• Hintaherkkyys pysyy korkeana lokakuussa.

• Ydinvoimahuollot etenevät.

• Vesitilanne jatkuu kaksijakoisena, syyskuu oli paikoin erittäin sateinen.

• Miten Norjan vesitilanne vaikuttaa Pohjoismaiden sähkömarkkinoihin?

• Futuurihinnoissa nousua talvikaudelle.

Tavallista lämpimämpi syyskuu toi mukanaan ruskan loiston sekä pimenevät illat. Sähkömarkkinoiden kannalta syksyn tulo merkitsi sähkön hintaherkkyyden kasvua, mikä johtui ydinvoiman vuosihuolloista sekä kaksijakoisesta vesitilanteesta. Syyskuussa sähkön keskihinta nousi 7,15 snt/kWh (sis.alv) tasolle, mutta hintatasoa voidaan pitää maltillisena tilanteeseen nähden. Ydinvoimakapasiteetista on lähes 50 % pois käytöstä syys-lokakuussa, kun Loviisan ja Olkiluodon reaktoreita huolettaan samanaikaisesti, jolla on merkittävä vaikutus edullisen ja vakaan perusvoiman saatavuuteen. Tämä näkyi varsinkin syyskuun lopussa hintapiikkeinä tilanteissa, jolloin tuulivoiman saatavuus oli heikkoa.

Hintanäkymät lokakuulle

Lokakuun lähtöasetelmiin vaikuttaa pitkälti samat tekijät kuin syyskuussa. Hintakehitykseen vaikuttaa siis ydinvoiman vuosihuollot sekä vallitsevat sääolosuhteet. Näiden seurauksesta riippuvuus tuulivoimasta säilyy vahvana. Toisin sanottuna sähkön hinnat reagoivat herkemmin muutoksiin tuulivoiman saatavuudessa. Tuulivoiman saatavuuden ollessa hyvä, hinnat voivat pysyä matalina, kuten lokakuun alussa nähtiin. Toisaalta sähkön hintapiikkejä voi ilmetä, mikäli on vähätuulista, tai ilmenee vikaantumisia sähköntuotannossa tai siirtoyhteyksissä.

Tilannetta tasapainottaa se, että tuulisuus kasvaa talvea kohden. Lokakuun alku on myös ollut tavallista lämpimämpi, mikä on vähentänyt sähkön kysyntää. Ennusteet näyttäisivät lokakuun myös jatkavan normaalia lämpimämpänä. Ydinvoiman saatavuus paranee myös lokakuussa, kun Loviisan kakkosreaktori palaa täyteen sähköntuotantoon 9.10.

Ydinvoimaloiden huoltojen valmistumisen jälkeen sähkömarkkinat ovat valmiina tulevaan talveen. Fingridin arvioiden mukaan sähkön riittävyys onkin hyvä tulevana talvena, mikäli tuotannossa tai siirtoyhteyksissä ei ilmene vikaantumisia.

Ydinvoiman vuosihuollot etenevät

Syksylle ajoittuu ydinvoiman vuosihuoltoja oheisen aikataulun mukaisesti:

• Loviisan molempien laitosyksiköiden vuosihuollot jatkuvat ja huoltoseisokin arvioidaan kestävän lokakuun 18.pv asti kokonaisuudessaan. Alkuperäisestä suunnitelmasta poiketen, reaktoreita huolletaan nyt osittain päällekkäin.

• Loviisan 2 reaktorin huolto on pitkittynyt noin kahdella viikolla, eli sen arvioidaan päättyvän 9.10.

• Olkiluoto 3:n vuosihuolto alkoi syyskuun 10.pv ja sen on määrä kestää 30.10. asti.

• Näiden ohella Ruotsissa huolletaan Forsmark 1 -reaktori, jonka huolto kestää arviolta 17.11. asti.

• Ruotsissa Ringhals 3 laitos on myös poissa tuotannosta lokakuun loppupuolelle ja voimalan nelosreaktori taas marraskuun loppuun saakka.

Hyvä tietää: Loviisan ja Olkiluoto 3 reaktorit ovat samanaikaisesti huollossa reilun kuukauden verran. Tuotannosta on siis puuttunut käytöstä yli 2000 MW edestä ydinvoimaa, mikä vastaa lähes 50 % Suomen ydinvoimatuotannosta. Loviisa 2 ja Loviisa 1 olivat samanaikaisesti kokonaan pois tuotannosta 26.9. - 30.9., jolloin ydinvoimatuotantoa puuttui 2600 MW edestä.

Suomen vesitilanne on tällä hetkellä kaksijakoinen

Keski- ja Pohjois-Suomessa vesitilanne on runsasvetinen ja järvet ovat normaalia korkeammilla tasoilla. Vesitilanne on vahvistunut näillä alueilla entisestään sateisen syyskuun takia, ja osa järvistä on jopa täyttynyt tulvatasoille. Sähkömarkkinan näkökulmasta erityisen tärkeää on, että merkittävä osa Suomen vesivoiman säätökyvystä sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin säännöstellyissä vesistöissä. Näillä alueilla vesitilanne on tällä hetkellä todella runsasvetinen. Tämän johdosta vesivoimatuotanto on ollut korkealla tasolla, ja säätökyky tuotannon vähentämiseksi on osin rajoittunut.

Etelä-Suomen vesitilanne on taas selvästi normaalia heikompi ja vedenkorkeudet ovat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen alhaalla, ja esimerkiksi Saimaan vedenpinta on jatkanut noin 50 cm keskimääräistä matalammalla. Saimaan vedenpinta näyttää kuitenkin elpymisen merkkejä ja poikkeus(alhaisista) juoksutuksista on nyt luovuttu.

Etelä-Norjassa vesitilanne on ollut kesällä heikoin 20 vuoteen

Pohjoismaisella tasolla haastavin vesitilanne on tällä hetkellä Etelä-Norjassa. Kesän tilanteesta altaiden pinnat ovat hieman nousseet, mutta NO2 ja NO5 -hinta-alueilla vesivarastojen täyttöaste oli lokakuun alussa vain noin 50 prosenttia eli noin 30 prosenttiyksikköä ajankohdan normaalitason alapuolella. Alue on erityisen merkittävä, sillä sen varastointikapasiteetti muodostaa lähes 40 prosenttia koko Norjan vesivarastoista. Pohjois-Norjassa vesitilanne on sen sijaan hyvä, mutta siirtoverkon pullonkaulat rajoittavat veden hyödyntämistä etelän tarpeisiin.

Miten Norjan vesitilanne vaikuttaa Pohjoismaiden sähkömarkkinoihin?

Etelä-Norjan niukka vesitilanne kannustaa tuottajia säästämään vettä talvea varten, mikä voi vähentää edullisen vesivoiman tarjontaa ja ylläpitää korkeampaa hintatasoa myös muualla Pohjoismaissa.

"Etelä-Norjasta on lisäksi vahvat siirtoyhteydet Keski-Eurooppaan ja Isoon-Britanniaan, minkä vuoksi näiden markkinoiden hintataso vaikuttaa alueen vesivoiman tuotantoon, vientiin ja veden säästämisen arvoon. Vaikutus välittyy Suomeen erityisesti matalan tuulen tilanteissa Ruotsin hinta-alueiden kautta. Keskimääräisillä tuulivoimatuotannon tasoilla vaikutus Suomen sähkön hintaan on kuitenkin vähäinen", täydentää Teemu Halme, Fortumin Johtava markkina-analyytikko.

Kaasun hinta nousee Lähi-idän tilanteen myötä – miten se vaikuttaa sähkön hintaan?

Lähi-Idän konfliktin vaikutukset ulottuvat myös globaaleille energia- ja sähkömarkkinoille. Tilanne elää päivittäin ja sen vaikutukset muovautuvat sen kehityksen mukaan. Sähkön hintaan vaikuttaa etenkin maakaasun hinta. Pohjoismaiset sähkömarkkinat kytkeytyvät eurooppalaisiin sähkömarkkinoihin. Vaikkei maakaasua käytetäkään Pohjoismaissa lähes ollenkaan, Keski-Euroopassa sitä käytetään laajasti sähköntuotantoon. Kun maakaasun hinta nousee, kaasulla tuotetun sähkön hinta kohoaa Keski-Euroopassa. Näin ollen nousut kaasun hinnassa voivat välillisesti nostaa sähkön hintatasoa Pohjoismaissa yhteisten markkinoiden vuoksi joinain ajankohtina.

Futuurihinnat ovat jatkaneet nousuaan talvikaudelle

Pidemmän ajan perspektiiviä hintoihin saamme futuurihinnoista, jotka antavat osviittaa markkinoiden odotuksista hintakehitykselle. Edelliseen markkinakatsaukseen verrattuna syyskuun spot-hinnat realisoituivat ennustettua matalampina, jääden alle 8 c/kWh tasolle. Futuurihinnoissa muutokset ovat olleet pääosin maltillisia, mutta hintataso on hieman kohonnut talvikaudelle 2026–2027, ja niihin vaikuttaa osaltaan Lähi-idän konfliktin pitkittyminen ja sen seurauksena noussut kaasun hinta.

Lähde: Refinitiv

Julkaistu: 9.10.2026

Termien kertaus: mitä tarkoit­tavat spot ja futuuri?

Spot

Spot-hinta tarkoittaa sähköpörssissä aina tulevan vuorokauden jokaiselle varttitunnille kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvää hintaa. Suomessa Spot-hinta muodostuu Pohjoismaiden yhteisessä Nord Pool -sähköpörssissä. Käytännössä sähköntuottajat ja ostajat (esim. sähkön vähittäismyyjät) päivittävät Nord Poolin huutokauppaan kerran vuorokaudessa hinnan ja määrän, jolla ovat valmiita ostamaan ja myymään sähköä tunneittain seuraavana päivänä. Jos sinulla on pörssisähkösopimus, se seuraa Spot-hintoja.

Futuuri

Johdannaismarkkinoilla (johdannainen on arvopaperi, jonka arvo perustuu jonkin toisen arvopaperin, kuten valuutan tai osakkeen, hintaan) noteerattujen futuurien avulla sähköä sitoudutaan etukäteen ostamaan ja myymään sovittuun hintaan tiettynä aikana tulevaisuudessa. Näin sähkönmyyjät ja tuottajat suojaavat oman myyntinsä tai hankintansa. Futuurimarkkinan hintanoteerauksen voidaan katsoa edustavan markkinan sen hetken parasta näkemystä tulevasta hintakehityksestä. Täytyy kuitenkin muistaa, että näkemys elää koko ajan sen perusteella kun tieto lisääntyy. Futuuri ei siis täysin varmasti ennusta vaikkapa tulevan talven sähkön hintaa.