Markkinakatsaus tiivistettynä

• Arktiset olosuhteet ovat nostaneet sähkön kulutusta ja hintoja.

• Sääennusteet lupaavat helmikuun alkuun samanlaisia olosuhteita.

• Katsaus tuulivoiman tilanteeseen.

• Mitä nykytilanne kertoo markkinoiden tilanteesta?

Viime aikoina pakkanen on paukkanut ja niin on sähkön hinnatkin. Kuten hyvin tiedetään, Suomessa on vallinnut poikkeuksellisen kylmät sääolosuhteet vuoden alusta alkaen, kun korkeapaine on pysynyt sitkeästi ilmakehässä. Tilanne on ollut sähkömarkkinoilla melko tiukka, sillä sähkönkulutus on ollut varsin korkealla, samalla kun tuulivoiman saatavuus on ollut rajallista. Tämä on johtanut korkeampaan hintatasoon sekä suurempaan hintaherkkyyteen. Arktisten olosuhteiden seurauksena pienetkin vikaantumiset sähkön tuotannossa tai puutteet tuulivoiman tarjonnassa ovat nostaneet hintoja normaalia herkemmin. Suomen hinta on ollut useina päivinä samaa Baltian hintatason kanssa, jolloin muutokset Suomen sekä Baltian kysynnässä sekä tarjonnassa vaikuttavat päivähintatasoihin. Vallitsevia olosuhteita kuvastaa hyvin sähkön keskihinta, joka kipusi tammikuussa jopa 14,72 snt/kWh tasolle (sisältäen ALV:n). Fingridin mukaan 8. tammikuuta Suomessa saavutettiin uusi sähkönkulutuksen ennätys, kun kulutus nousi 15 553 megawattiin. Kaikesta huolimatta, sähkön riittävyydessä ei ole ollut haasteita.

Helmikuun hintanäkymät

Näillä näkymin sään ennustetaan pysyvän kylmänä ainakin helmikuun puoliväliin saakka, eli sähkön kysynnän voidaan odottaa jatkuvan korkeana lähiaikoina. Kuun puolivälin jälkeen on mahdollista, että säät lauhtuvat ja kääntyvät matalapaineisiksi. Pidemmän ajan ennusteista on kuitenkin hyvä huomioida, että niissä on tyypillisesti enemmän epävarmuutta. Olosuhteet vaikuttavat siis pitkälti samankaltaisilta tammikuuhun verrattuna, niin sään kuin sähkömarkkinoiden tilanteen kannalta kuun alkupuolella. Hintakehitykseen vaikuttaa merkittävästi tuulivoiman saatavuus, pakkaslukemat sekä tuotannon ja siirtoyhteyksien toimivuus. Yleisesti ottaen tuonnin merkitys on myös suuri, ja kylminä sekä vähätuulisina hetkinä nojaudumme tuontisähköön Ruotsista sekä Baltiasta.

Katsaus tuulivoiman tilanteeseen

Kuten moni on varmasti uutisista lukenutkin, tuulivoiman saatavuus on ollut normaalia heikompaa vuoden alusta saakka. Tammikuussa tuulivoiman toteutunut tuotantoaste oli vain 23 prosenttia kokonaiskapasiteetista, vaikka tilastollisesti joulu- ja tammikuu ovat vuoden tuulisimmat kuukaudet. Hetkittäin Suomen tuulivoimatuotanto on toteutunut jopa 2000 MW alle tuulivoimaennusteen. Tämä on johtunut niin tyynistä keleistä kuin tuuliturbiinien lapojen jäätymisongelmista. Ilmiötä voidaan pitää poikkeuksellisen pitkäkestoisena, ja se on nostanut sähkön hintaa merkittävästi viime aikoina. Asiaa ei kuitenkaan pidä tulkita niin, että kovat pakkaset merkitsisivät automaattisesti jäätymisongelmia tuulivoimalle. Tuuliturbiinien lapojen jäätyminen on ilmiönä monimutkainen ja siihen vaikuttaa monta tekijää kuten tuulen voimakkuus sekä suunta, ilman kosteus ja lämpötila. Tilanne myös vaihtelee lähes päivittäin vallitsevien olosuhteiden mukaan. Tuulivoiman saatavuutta heikentää jäätymisongelmien lisäksi sen tarjonnan epävarmuus markkinoilla.

Mitä nykytilanne kertoo sähkömarkkinoista?

Vaikka sähkön hinnat ovat olleet korkealla viime aikoina, markkinoiden toimintaa tällä hetkellä helpottaa se, että tuotantolaitosten käytettävyys on hyvä ja siirtoyhteydet ovat toiminnassa. Aurora Line -siirtoyhteys on myös tuonut helpotusta tilanteeseen kasvaneen Ruotsin tuontikapasiteetin myötä. Futuurit ovat nousseet hieman lähijaksolle, mutta kevättä kohden liikehdintä on ollut maltillisempaa. Jos asiaa peilaa taaksepäin, huomaamme että pörssisähkön hintataso voi nousta tilapäisesti, mutta yleisesti ottaen tilanne ei ole muuttunut merkittävästi markkinoiden näkökulmasta viime vuodelta, jolloin sähkö oli Euroopan halvinta. Muutamaan edelliseen talveen verrattuna nykyistä hintatasoa voidaan pitää poikkeuksellisen korkeana.

Futuurihinnoissa nousua

Pidemmän ajan perspektiiviä hintoihin saamme futuurihinnoista, jotka antavat osviittaa markkinoiden odotuksista hintakehitykselle. Edelliseen markkinakatsaukseen verrattuna tammikuun toteutuneet ja helmikuun tähänastiset spot-hinnat olivat huomattavasti korkeampia kuin ennusteissa, yltäen melkein tasolle 20 c/kWh. Futuurihinnat ovat nousseet tasaisesti koko vuodelle 2026, ja vuoden 2027 futuurit ovat säilyneet ennallaan.

Lähde: Refinitiv

Julkaistu 10.02.2026

Termien kertaus: mitä tarkoit­tavat spot ja futuuri?

Spot

Spot-hinta tarkoittaa sähköpörssissä aina tulevan vuorokauden jokaiselle varttitunnille kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvää hintaa. Suomessa Spot-hinta muodostuu Pohjoismaiden yhteisessä Nord Pool -sähköpörssissä. Käytännössä sähköntuottajat ja ostajat (esim. sähkön vähittäismyyjät) päivittävät Nord Poolin huutokauppaan kerran vuorokaudessa hinnan ja määrän, jolla ovat valmiita ostamaan ja myymään sähköä tunneittain seuraavana päivänä. Jos sinulla on pörssisähkösopimus, se seuraa Spot-hintoja.

Futuuri

Johdannaismarkkinoilla (johdannainen on arvopaperi, jonka arvo perustuu jonkin toisen arvopaperin, kuten valuutan tai osakkeen, hintaan) noteerattujen futuurien avulla sähköä sitoudutaan etukäteen ostamaan ja myymään sovittuun hintaan tiettynä aikana tulevaisuudessa. Näin sähkönmyyjät ja tuottajat suojaavat oman myyntinsä tai hankintansa. Futuurimarkkinan hintanoteerauksen voidaan katsoa edustavan markkinan sen hetken parasta näkemystä tulevasta hintakehityksestä. Täytyy kuitenkin muistaa, että näkemys elää koko ajan sen perusteella kun tieto lisääntyy. Futuuri ei siis täysin varmasti ennusta vaikkapa tulevan talven sähkön hintaa.