Markki­na­katsaus

Markkinakatsaus tiivistettynä

• Kesäkuussa sähkön hinnat olivat maltillisia, heinäkuussa jopa varsin edullisia.

• Sähkön hintanäkymät jatkuu pääosin maltillisina elokuussa.

• Loviisan ydinvoimalan vuosihuolto nostaa hintaherkkyyttä.

• Suomen vesitilanne on tällä hetkellä kaksijakoinen.

• Futuurihinnoissa nousua loppuvuodelle.

Kesä 2026 on tarjoillut suomalaisille niin aurinkoa, sadetta kuin edullisia sähkön hintoja heinäkuussa. Kun peilataan viime vuoteen sähkön keskihinta oli heinäkuussa jopa 36 % matalampi vuoden takaiseen verrattuna, sen ollen 1,93 snt/kWh (sis alv:n). Varsin edullisen hintatason mahdollisti hyvä tuotantotilanne, runsas aurinkovoiman saatavuus sekä toimivat siirtoyhteydet. Erityisesti uusi Aurora Line -siirtoyhteys laski Suomen hintoja aiempiin kesiin verrattuna ja lähensi Suomen sekä Pohjois-Ruotsin hintatasoja. Aurinkovoimakapasiteetti on myös kasvanut merkittävästi vuoden takaisesta, sen tuotantokapasiteetin ollen nyt jo noin 2000 MW. Parhaimmillaan aurinkovoimatuotanto on ollut arviolta noin 1400 MW tänä kesänä Fingridin mukaan.

Hintanäkymät elokuulle

Loppukesän hintanäkymät ovat lähtökohtaisesti maltillisia, mikäli sähköntuotantoon tai siirtoyhteyksiin ei ilmene vikaantumisia. Sähkön hintaherkkyys nousee kuitenkin hieman Loviisan ydinvoimalan vuosihuollon myötä, mikä alkoi elokuun 2.päivä. Voimalan molemmat laitosyksiköt huolletaan suunnitellusti vuoron perään ja huoltoseisokin arvioidaan kestävän lokakuun 18.pv asti. Tämän seurauksena sähkömarkkinoilta puuttuu siis vuoron perään 507 MW:n edestä tuotantokapasiteettia. Toisinsanottuna voimme nähdä sähkön hintapiikkejä hetkellisesti, mikäli tuulivoiman saatavuus on heikkoa tai nähdään vikaantumisia.

Miksi Loviisan vuosihuolto on normaalia pidempi?

Tänä vuonna Loviisan vuosihuolto on poikkeuksellisen pitkä, kun kakkosyksikölle tehdään laajempi huolto, jossa poistetaan reaktorista polttoaineet painekattilan tarkistuksia varten. Vuosihuollon aikana käynnistyy myös useita voimalaitoksen käyttöiän jatkamiseen liittyviä modernisointihankkeita: ”Merkittävimpiä hankkeita ovat matalapaineturbiinien, turbiiniautomaation ja päämerivesipumppujen uusiminen” kertoo voimalaitosjohtaja Sasu Valkamo. Modernisointihankkeiden myötä kakkosyksikön maksimiteho nousee nykyisestä 507 MW:sta 516 MW:iin.

Suomen vesitilanne on tällä hetkellä kaksijakoinen

Hyvänä uutisena voimme pitää sitä, että Keski- ja Pohjois-Suomessa vesitilanne on hyvä ja pääosin lähellä normaalia tasoa. Sähkömarkkinan näkökulmasta erityisen tärkeää on, että merkittävä osa Suomen vesivoiman säätökyvystä sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin säännöstellyissä vesistöissä. Näillä alueilla vesitilanne on tällä hetkellä normaali, ja Lapissa paikoin jopa runsasvetinen. Tämän ansiosta vesivoiman kyky tasapainottaa sähköjärjestelmää ja reagoida kulutuksen sekä tuotannon vaihteluihin on säilynyt hyvänä.

Etelä-Suomen vesitilanne on taas selvästi normaalia heikompi ja vedenkorkeudet ovat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen alhaalla, ja esimerkiksi Saimaan vedenpinta on jatkanut noin 50 cm keskimääräistä matalammalla.

Negatiiviset spot-hinnat vähentyneet selvästi vuonna 2026

Kuluvan vuoden alusta elokuun 5.päivään mennessä Suomessa on toteutunut negatiivisia spot-hintoja yhteensä 172 vartilla, mikä vastaa 43 tuntia. Vuoden 2025 vastaavana ajanjaksona negatiivisia spot-hintoja esiintyi noin 360 tuntia. Negatiivisten hintojen määrä on siis vähentynyt merkittävästi viime vuodesta.

Keskeinen syy muutokseen on vuosien erilainen vesitilanne. Viime vuosi oli poikkeuksellisen runsasvetinen, mikä lisäsi vesivoiman tarjontaa ja painoi hintoja mataliksi. Vuosi 2026 on puolestaan ollut selvästi kuivempi sekä alkuvuosi kylmempi. Lisäksi markkinoille on tullut lisää joustoa niin tuotannon kuin kulutuksen puolelle, mikä on vähentänyt ylitarjontatilanteita. Myös siirtyminen 15 minuutin markkinajaksoon on parantanut markkinan kykyä tasapainottaa tuotannon ja kulutuksen vaihteluita aiempaa tarkemmin.

Vaikka negatiivisia hintoja on nähty aiempaa vähemmän, vuoden 2026 aikana Suomessa on ollut 119 varttia, jolloin spot-hinta oli täsmälleen 0,00 snt/kWh. Tämä kertoo siitä, että markkinoilla on runsaasti tarjonnan joustoa nollahinnan tasolla, mikä käytännössä hidastaa hintojen painumista negatiiviseksi. Sama ilmiö näkyy myös matalissa hinnoissa laajemmin. Suomessa alle 5 €/MWh eli 0,63 snt/kWh (sis alv:n) hintoja on tammi-elokuussa 2026 nähty noin 540 tuntia, kun vuonna 2025 niitä esiintyi noin 1 950 tuntia. Tämä havainnollistaa, kuinka merkittävästi matalien hintojen määrä on vähentynyt vuodesta 2025.

Kaasun hinta nousee Lähi-idän tilanteen myötä – miten se vaikuttaa sähkön hintaan?

Lähi-Idän konfliktin vaikutukset ulottuvat myös globaaleille energia- ja sähkömarkkinoille. Tilanne elää päivittäin ja sen vaikutukset muovautuvat sen kehityksen mukaan. Sähkön hintaan vaikuttaa etenkin maakaasun hinta. Pohjoismaiset sähkömarkkinat kytkeytyvät eurooppalaisiin sähkömarkkinoihin. Vaikkei maakaasua käytetäkään Pohjoismaissa lähes ollenkaan, Keski-Euroopassa sitä käytetään laajasti sähköntuotantoon. Kun maakaasun hinta nousee, kaasulla tuotetun sähkön hinta kohoaa Keski-Euroopassa. Näin ollen nousut kaasun hinnassa voivat välillisesti nostaa sähkön hintatasoa Pohjoismaissa yhteisten markkinoiden vuoksi joinain ajankohtina.

Futuurihinnoissa nousua loppuvuodelle

Pidemmän ajan perspektiiviä hintoihin saamme futuurihinnoista, jotka antavat osviittaa markkinoiden odotuksista hintakehitykselle. Edellisen markkinakatsauksen jälkeen kesä- ja heinäkuun spot-hinnat realisoituivat varsin matalina, erityisesti heinäkuussa hinnat jäivät noin 2 c/kWh tasolle.

Samaan aikaan futuurihinnoissa on nähty nousua etenkin talvikaudelle 2026-2027, jossa hintataso on kohonnut noin 2-3 c/kWh. Talven futuurihintojen nousuun vaikuttaa osaltaan Lähi-idän konfliktin pitkittyminen ja sen seurauksena noussut kaasun hinta. Myös vuosien 2027 ja 2028 futuurihinnat ovat nousseet, mutta muutos on ollut maltillisempi kuin lähimmillä talvikuukausilla.

Lähde: Refinitiv

Julkaistu: 12.8.2026.

Termien kertaus: mitä tarkoit­tavat spot ja futuuri?

Spot

Spot-hinta tarkoittaa sähköpörssissä aina tulevan vuorokauden jokaiselle varttitunnille kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvää hintaa. Suomessa Spot-hinta muodostuu Pohjoismaiden yhteisessä Nord Pool -sähköpörssissä. Käytännössä sähköntuottajat ja ostajat (esim. sähkön vähittäismyyjät) päivittävät Nord Poolin huutokauppaan kerran vuorokaudessa hinnan ja määrän, jolla ovat valmiita ostamaan ja myymään sähköä tunneittain seuraavana päivänä. Jos sinulla on pörssisähkösopimus, se seuraa Spot-hintoja.

Futuuri

Johdannaismarkkinoilla (johdannainen on arvopaperi, jonka arvo perustuu jonkin toisen arvopaperin, kuten valuutan tai osakkeen, hintaan) noteerattujen futuurien avulla sähköä sitoudutaan etukäteen ostamaan ja myymään sovittuun hintaan tiettynä aikana tulevaisuudessa. Näin sähkönmyyjät ja tuottajat suojaavat oman myyntinsä tai hankintansa. Futuurimarkkinan hintanoteerauksen voidaan katsoa edustavan markkinan sen hetken parasta näkemystä tulevasta hintakehityksestä. Täytyy kuitenkin muistaa, että näkemys elää koko ajan sen perusteella kun tieto lisääntyy. Futuuri ei siis täysin varmasti ennusta vaikkapa tulevan talven sähkön hintaa.