Markki­na­katsaus

Markkinakatsaus tiivistettynä

• Syyskuussa sähkön keskihinta pysyi maltillisena ydinvoiman vuosihuolloista huolimatta.

• Lokakuun hintanäkymät vaikuttavat suhteellisen maltillisilta, mutta hintaherkkyys säilyy tuulettomille ajankohdille.

• Varttisähkö otettiin käyttöön sähkömarkkinoilla.

• Varttihinnoittelun alkumetreillä on nähty voimakasta hintaheiluntaa - mitä tiedämme asiasta?

Alkusyksy on ollut tapahtumarikasta aikaa sähkömarkkinoilla. Sähkön keskihinnat ovat pysyneet maltillisina, mutta korkeahkoja hintapiikkejä nähtiin muutamaan otteeseen syyskuussa vähäisen tuulivoiman saatavuuden sekä voimalaitosten ja siirtoyhteyksien vuosihuoltojen seurauksesta. Varsinkin loppukuussa tämä korostui, kun Loviisa 1 -voimalaitosyksikön vuosihuolto pitkittyi alkuperäisestä aikataulusta, samalla kun Ruotsin Forsmark 1, Ringhals 4 ja Oskarshamn 3 ydinvoimaloiden vuosihuollot jatkuvat. Toisin sanoen Pohjoismaista on puuttunut enimmillään noin 4600 megawatin edestä ydinvoiman tuotantokapasiteettia, mikä lisäsi hintaherkkyyttä. Miksi näin paljon reaktoreita ja siirtolinjoja on sitten samaan aikaan huollossa? Niin ydinvoiman kuin siirtoyhteyksien vuosihuollot ajoitetaan tarkoituksella kesäkaudelle, jotta varmistutaan, että sähköjärjestelmämme on mahdollisimman hyvin markkinoiden käytettävissä talvella, jolloin sähkön kysyntä on korkeampaa.

Millaista hintakehitystä on odotettavissa lokakuulle?

Lokakuun hintanäkymiä voidaan kuvailla suhteellisen maltillisiksi, sillä sähkön saatavuus paranee ydinvoimaloiden vuosihuoltojen valmistumisen sekä sähköverkon huolto- ja rakennustöiden päätyttyä. Lämmitystarve kasvaa myös lokakuussa tyypillisesti tuulivoiman kasvua vähemmän, mikäli säät kulkevat tyypillisen kaavan mukaisesti. Voimme kuitenkin nähdä hintapiikkejä, mikäli tuulivoimaa on vähän tai sähköntuotantoon tai siirtoyhteyksiin tulee vikaantumisia. Tällä hetkellä Suomessa vedenpinnat ovat jatkaneet normaalitason alapuolella. Pidemmän ajan ennusteen mukaan lokakuu jatkuu normaalia kuivempana kuun puoliväliin asti, mutta kuten aina, sääennusteissa on epävarmuutta pidemmälle aikavälille. Syyssateet voivat parantaa tilannetta nopeastikin, vielä ennen tulevaa talvea.

Varttisähkö otettiin käyttöön

Sähkömarkkinoilla aloitettiin uusi aikakausi 1. lokakuuta, kun varttihinnoittelu otettiin käyttöön. Varttihinnoittelu otettiin käyttöön koko Euroopassa, jotta sähkönkäyttö seuraisi entistä tarkemmin sen tuotantoa, joka on yhä enemmän riippuvainen sääolosuhteista, kuten tuulesta ja auringosta. Koska sähköntuotanto vaihtelee, on myös sähkön käytön joustettava. Siirtyminen tunnista varttiin mahdollistaa ajoittamaan sähkön käyttöä tarkemmin tuotannon mukaan. Kuluttajan näkökulmasta varttihinnoittelu tarjoaakin entistä tarkempia kulutuksen ajoitusmahdollisuuksia. Pörssisähkön lainalaisuudet säilyvät kuitenkin sähkönkäyttäjien näkökulmasta muuten samanlaisena kuin ennen: Huippuhinnat seuraavat kulutuspiikkejä ja jos pystyy niistä siirtämään omaa kulutustaan hetkiin, kun muut eivät kuluta, niin säästää rahaa sekä auttaa sähköjärjestelmää.

Miksi varttihinnat ovat heiluneet voimakkaasti?

Varttihinnoittelun ensimmäisinä päivinä Suomen spot-hinnoissa on nähty useaan otteeseen korkeata tunnin sisäistä volatiliteettia eli hinnat ovat ”sahanneet” ylös alas melko nopeasti. Hintaheilahtelut ovatkin herättänyt paljon keskustelua ja jopa spekulointia järjestelmän toimivuudesta tunnin sisällä. Fortumin markkina-analyytikon Teemu Halmeen mukaan hintapiikeille löytyy kuitenkin loogiset selitykset, eikä lokakuun ensimmäisien päivien hintaheiluntaan liity mitään mystistä. Tärkeimpänä tekijänä hintaheilunnan taustalla on ollut kysynnän ja tarjonnan sopeutuminen 15 minuutin markkinajaksoihin. Sähkön ostajat ovat sopeutuneet markkinamuutokseen helpommin kuin sähkön tuottajat. Kun markkinalla hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan kohtauspisteestä ja kaikki tarjoukset eivät kohtaa 15 minuutin markkinalla, hyväksytyt tuntitarjoukset aiheuttavat hinnanmuutoksia siihen suuntaan, mihin tarve kasvaa. Käytännön esimerkkejä ovat lauhdevoimalaitokset sekä jossain määrin myös vesivoima, jolle sähkön tarjonta lyhyemmillä ajanjaksoilla on haasteellisempaa ja vaatii sopeutumista.

On myös hyvä muistaa, että 15 minuutin markkina on ollut käytössä vasta muutaman päivän. Toteutuneissa hinnoissa Suomen spot-hinnat ovat monena päivänä seuranneet Viron hintaa, jonka johdosta Baltian tarjouskäyttäytyminen on heijastunut myös Suomen hintoihin.

Voiko varttisähköstä vetää johtopäätöksiä lokakuun alun perusteella?

Varttihinnoittelun alkumetreillä nähdyistä hintavaihteluista ei kannata vielä vetää suurempia johtopäätöksiä. Sähkömarkkinat tulevat mukautumaan muutokseen ajan kuluessa, ja markkinatoimijat mukauttavat prosessejaan lyhyemmille ajanjaksoille. Loppupeleissä varttihinnoitteluun siirtyminen on hyvä asia ja se auttaa tasapainottamaan sähköjärjestelmäämme.

Lue lisää varttisähköstä täältä.

Futuurihinnat pysyneet stabiileina

Pidemmän ajan perspektiiviä hintoihin saamme futuurihinnoista, joiden perusteella näyttää siltä, että hinnat alkavat nousta marras-joulukuusta talvea kohden, kun sähkönkulutus ja sitä kautta kysyntä kasvaa. Edelliseen markkinakatsaukseen verrattuna, syyskuun spot-hinnat realisoituivat hieman matalampina kuin ennusteissa ja vuoden 2026 huhti-, touko- ja kesäkuulle futuurihinnat ovat nousseet hieman.

Lähde: Refinitiv

Julkaistu 07.10.2025.

Termien kertaus: mitä tarkoit­tavat spot ja futuuri?

Spot

Spot-hinta tarkoittaa sähköpörssissä aina tulevan vuorokauden jokaiselle varttitunnille kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvää hintaa. Suomessa Spot-hinta muodostuu Pohjoismaiden yhteisessä Nord Pool -sähköpörssissä. Käytännössä sähköntuottajat ja ostajat (esim. sähkön vähittäismyyjät) päivittävät Nord Poolin huutokauppaan kerran vuorokaudessa hinnan ja määrän, jolla ovat valmiita ostamaan ja myymään sähköä tunneittain seuraavana päivänä. Jos sinulla on pörssisähkösopimus, se seuraa Spot-hintoja.

Futuuri

Johdannaismarkkinoilla (johdannainen on arvopaperi, jonka arvo perustuu jonkin toisen arvopaperin, kuten valuutan tai osakkeen, hintaan) noteerattujen futuurien avulla sähköä sitoudutaan etukäteen ostamaan ja myymään sovittuun hintaan tiettynä aikana tulevaisuudessa. Näin sähkönmyyjät ja tuottajat suojaavat oman myyntinsä tai hankintansa. Futuurimarkkinan hintanoteerauksen voidaan katsoa edustavan markkinan sen hetken parasta näkemystä tulevasta hintakehityksestä. Täytyy kuitenkin muistaa, että näkemys elää koko ajan sen perusteella kun tieto lisääntyy. Futuuri ei siis täysin varmasti ennusta vaikkapa tulevan talven sähkön hintaa.