Markki­na­katsaus

Markkinakatsaus tiivistettynä

• Toukokuussa sähkön hinnat olivat matalia.

• Kesäkuun näkymät osoittavat matalan hintatason jatkuvan, mikäli olosuhteet pysyvät suotuisina.

• Pohjoisen rajasiirtoyhteyden huolto vähentää tuontisähköä kesä-heinäkuussa.

• Markkinakatsaus siirtyy kesätauolle heinäkuussa. Seuraava katsaus julkaistaan elokuussa.

Toukokuussa päästiin nauttimaan jo lämpimistä keleistä ja edullisista sähkön hinnoista. Jälkimmäisen mahdollisti tuttuun tapaan hyvä sähkön tuotantotilanne, toimivat siirtoyhteydet, poikkeuksellisen hyvä vesivoiman saatavuus sekä suotuisat sääolosuhteet. Sähkön keskihinta oli toukokuussa 2,29 c/kWh, mikä on noin 52 % alhaisempi viime vuoden toukokuuhun verrattuna. Kesän kunniaksi Suomen aurinkovoima teki myös uuden tuotantoennätyksen kuun vaihteessa, kun huipputeho ylitti 1000 megawatin rajan Fingridin tuotantoennusteen mukaan.

Mitä on luvassa kesäkuulle?

Kesäkuun näkymät vaikuttavat varsin suotuisilta ja sähkön keskihinnat pysyvät alhaisina, mikäli tuotantolaitoksiin tai siirtoyhteyksiin ei tule vikaantumisia. Kesällä sähkönkulutus on huomattavasti pienempää ja aurinkovoimaa on hyvin saatavilla, mitkä laskevat niin kysyntää kuin hintatasoa. Tilannetta myös helpottaa osaltaan säädettävissä oleva vesivoiman tuotanto. Toisaalta on hyvä huomata, että tuulivoiman saatavuus on vähäisempää kesällä, minkä seurauksena hintapiikkejä voi ilmetä tuulettomina hetkinä. Rajasiirtoyhteyksissä nähdään myös siirtokeskeytys kesä-heinäkuussa, mikä voi lisätä hintaherkkyyttä.

Vesivoima tasoittaa tilannetta säästä riippuen

Kevättulvat ovat olleet tänä vuonna poikkeuksellisen pieniä etenkin Etelä- ja Keskisuomessa vähäisestä lumen määrästä johtuen. Asiaa on helpottanut maltilliset lähtövirtaamat sekä toukokuun lopun sateet. Esimerkiksi Oulujoen vesistön kesän virkistyskäytön tavoitetasot saavutettiin jo kesäkuun alussa pienten lähtövirtaamien avittamana.

Pohjois-Suomen osalta tulvien loppuvaiheet ovat vielä paikoitellen käynnissä ja säännösteltyjen järvien lopputäytöt ovat vielä kesäkuun alussa meneillään. Tänä vuonna säät olivat otolliset ja tulvavolyymi jakautui tasaisesti koko toukokuulle, eikä merkittäviä tulvavahinkoja ole tänä vuonna raportoitu.

Yleisesti ottaen vesivoima tasoittaa tilannetta sähkömarkkinoilla, ja se tarjoaa säätövoimaa hetkiin, kun tuuli- tai aurinkovoimaa ei ole saatavilla. Vesivoiman ollessa myös säästä riippuvainen tuotantomuoto, kesäaikaan sateet luonnollisesti vaikuttavat sen saatavuuteen.

Siirtoyhteyksien huollot ja rakennustyöt käynnistyvät

Kesäkuussa aloitetaan Pohjois-Suomen ja Ruotsin rajasiirtoyhteyksien siirtokeskeytys huolto- ja rakennustöiden takia. Huoltotöiden on määrä kestää kahdeksan päivää, kun taas uusien yhteyksien rakennustöitä tehdään viiden viikon ajan eli siirtokeskeytys jatkuu heinäkuun 11. päivä asti. Tämän seurauksena Suomen ja Ruotsin välinen siirtokapasiteetti on rajoitettu molempiin suuntiin. Ruotsin ja Suomen välinen siirtokapasiteetti on keskeytyksen aikana 200 MW, kun normaalisti se on 1200 MW eli toisin sanoen siirtokapasiteettia on rajoitettu 1000 MW verran. Siirtokeskeytys aiheuttaa Fingridin mukaan myös rajoituksia sähköntuotannon enimmäismäärään länsirannikolla, jotta kantaverkon käyttövarmuus säilyy korkealla tasolla jokaisena hetkenä. Käytännössä siirtoyhteyden huollon aikana voimme nähdä vähäisen tuulen aikana joitain korkeampia hintapiikkejä johtuen rajoittuneesta tuontisähköstä. Näiden lisäksi kesäkuun alussa 3.6. nähtiin myös suurehko sähkön hintapiikki, joka aiheutui Pohjois-Suomen siirtokaapelien huoltotyöstä sekä Fenno-Skan 1 -merikaapelin kaksi päivää kestäneestä siirtokeskeytyksestä sekä vähäisestä tuulivoiman saatavuudesta.

Toinen uutinen siirtoyhteyksiin liittyen on se, että Est-link 2 kaapelivaurion huoltotyöt saadaan arvioiden mukaan valmiiksi kesäkuun lopussa – jopa yli kuukauden etuajassa alkuperäiseen aikatauluun verrattuna. Käyttöönotolla on kesäaikaan Suomen hintaan vain pieni nostava vaikutus, kun taas Baltian hintataso voi samalla laskea merkittävästikin. Kuluneen puolen vuoden kaapelivaurion aikana Baltian maiden sähkön hinnat ovat olleet ajoittain poikkeuksellisen korkeita.

Ydinvoimaloiden vuosihuollot etenevät

Olkiluodon ydinvoimayksiköiden vuosihuollot ovat edennet hyvin ja tällä hetkellä jäljellä on enää Olkiluoto 2:n vuosihuolto, jonka on määrä valmistua kesäkuun 15. päivä. OL2:n huollon vuoksi Suomen perusvoimasta puuttuu siis vielä kokonaisuudessaan 735 MW:n edestä tuotantokapasiteettia. Tämän jälkeen kaikki voimalayksiköt ovat toiminnassa, vaikkakin Olkiluoto 2 jatkaa toimintaansa rajoitetulla teholla 2026 vuosihuoltoon asti. (Normaalisti 890 MW)

Näiden lisäksi Ruotsissa Oskarshamn 3:n vuosihuolto on pitkittynyt ja se on poissa käytössä elokuuhun asti nykyisten arvioiden mukaan. Ringhals 3 ydinvoimayksikön huolto jatkuu myös 20.6 asti, kun taas Forsmark 1 laitosyksikkö huollettiin toukokuussa ajallaan. Kun kesä vaihtuu syksyksi, Loviisan ydinvoimayksiköt huolletaan vuoron perään elo-syyskuussa 2025.

Futuurihintojen pieni nousu jatkunut

Pidemmän ajan perspektiiviä hintoihin saamme futuurihinnoista, joiden mukaan toukokuun markkinakatsauksen jälkeen markkinoilla ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta futuurihinnat ovat nousseet hieman loppuvuoden 2025 kuukausille, kun taas seuraaville vuosille hinnat ovat pysyneet ennallaan.

Lähde: Refinitiv

Julkaistu 06.06.2025.

Termien kertaus: mitä tarkoit­tavat spot ja futuuri?

Spot

Spot-hinta tarkoittaa sähköpörssissä aina tulevan vuorokauden jokaiselle tunnille kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvää hintaa. Suomessa Spot-hinta muodostuu Pohjoismaiden yhteisessä Nord Pool -sähköpörssissä. Käytännössä sähköntuottajat ja ostajat (esim. sähkön vähittäismyyjät) päivittävät Nord Poolin huutokauppaan kerran vuorokaudessa hinnan ja määrän, jolla ovat valmiita ostamaan ja myymään sähköä tunneittain seuraavana päivänä. Jos sinulla on pörssisähkösopimus, se seuraa Spot-hintoja.

Futuuri

Johdannaismarkkinoilla (johdannainen on arvopaperi, jonka arvo perustuu jonkin toisen arvopaperin, kuten valuutan tai osakkeen, hintaan) noteerattujen futuurien avulla sähköä sitoudutaan etukäteen ostamaan ja myymään sovittuun hintaan tiettynä aikana tulevaisuudessa. Näin sähkönmyyjät ja tuottajat suojaavat oman myyntinsä tai hankintansa. Futuurimarkkinan hintanoteerauksen voidaan katsoa edustavan markkinan sen hetken parasta näkemystä tulevasta hintakehityksestä. Täytyy kuitenkin muistaa, että näkemys elää koko ajan sen perusteella kun tieto lisääntyy. Futuuri ei siis täysin varmasti ennusta vaikkapa tulevan talven sähkön hintaa.