Markki­na­katsaus

Markkinakatsaus tiivistettynä

• Maaliskuussa sähkön hinnat pysyivät maltillisina suotuisten olosuhteiden ansiosta.

• Huhtikuun hintanäkymät ovat lähtökohtaisesti maltilliset, mutta hintaherkkyys kasvaa.

• Ydinvoimaloissa ja siirtoyhteyksissä toteutetaan vuosihuoltoja.

• Lähi-idän konflikti – miten se vaikuttaa sähkön hintoihin?

Maaliskuussa pääsimme nauttimaan normaalia lämpimämmistä keleistä ja edullisista sähkön hinnoista. Säät olivatkin Ilmatieteenlaitoksen mukaan mittaushistorian lämpimimmät maaliskuiden keskilämpötilastoihin peilaten. Sähkömarkkinoiden kannalta kysynnän vähentyminen ja tuulivoiman parantunut saatavuus laskivat sähkön keskihinnan leppoisiin lukemiin, 3,49 c/kWh tasolle (sis.alv). Tuulivoiman parantunutta tilannetta kuvastaa hyvin se, kuinka Suomen tuulivoiman tuotantoennätys rikkoutui maaliskuun 26.päivä, jolloin tuotanto oli jopa 7635 megawattia Fingridin mukaan. Parantunut tuulivoimatilanne heijastuikin vahvasti hintatasoon. Toteutunut tuulivoiman tuotantoaste oli maaliskuussa 42 % asennetusta tuulivoimakapasiteetista, mikä oli varsin hyvä verrattuna esimerkiksi helmikuuhun, jolloin toteutunut tuotantoaste oli vain 19 % heikkojen tuuliolosuhteiden vuoksi.

Huhtikuun hintanäkymät ovat kaksijakoiset

Sähkön hintanäkymiä helpottaa kesää kohti mentäessä vähentynyt lämmitystarve, aurinkovoiman kasvu sekä vesivoiman hyvä saatavuus kevättulvissa. Iltapäivisin hyödymme auringosta saatavasta energiasta jo huomattavasti, esimerkiksi huhtikuun 8. päivä aurinkovoiman maksimituotanto oli keskipäivällä lähes 900 MW Fingridin mukaan, mikä vastaa yhden Olkiluodon ydinreaktorin tehoa.

Hintojen nousupainetta kasvattaa kuitenkin huhtikuussa ydinvoiman- sekä kantaverkon huoltosesongin alku. Olkiluodon vuosihuollot käynnistyivät 6.4., ja laitoksen ensimmäinen ja toinen reaktori huolletaan vuorotellen. Samaan aikaan Pohjois-Ruotsista Suomeen tulevaa tuontikapasiteettia on rajoitettu siirtoyhteyden huoltotöiden ajaksi. Nämä vähentävät sähkön tarjontaa yhteensä jopa 2300 MW:n edestä huhtikuussa. Kevään mittaan tuontisähkön saatavuuteen vaikuttaa myös Ruotsin ydinvoimaloiden vuosihuollot. Näiden ohella vesivoiman saatavuus vaikuttaa myös hintaherkkyyteen. Kevättulvan hetkellä saatavuus paranee, mutta yleisellä tasolla Pohjoismaiden vesivarannot ovat normaalia alhaisemmalla tasolla vähälumisen talven ja kuivien kelien seurauksesta. Etelä-Suomessa suurin osa lumista suli jo maaliskuussa ja kevättulvat saapuivat normaalia aikaisemmin. Lumimäärä oli melko vähäinen etelässä, mikä näkyi vähäisenä sulamisveden määränä ja maltillisina kevättulvina. Tämä luo pieniä haasteita järvien täytössä kesän virkistystasoille. Pohjoisessa kevättulvavolyymejä odotetaan vielä, ja niiden ennustetaan olevan normaalit. Oheisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta hintapiikkejä voi ilmetä, mikäli ilmenee vähätuulisia ajanjaksoja tai vikaantumisia tuotantoon tai siirtoyhteyksiin.

Aikataulut ydinvoiman ja siirtoyhteyksien huoltotöille

Olkiluodon vuosihuollot alkoivat huhtikuussa ja niiden arvioidaan toteutuvan seuraavasti:

• OL2: 5.4. - 16.4.(11 vrk)

• OL: 19.4.– 13.6.(55 vrk)

Ruotsin ydinvoimaloissa toteutetaan huoltotoimenpiteitä seuraavasti:

• Oskarshamn 3: 28.3. - 22.5. (56 vrk)

• Forsmark 2: 12.4. - 26.6. (76 vrk)

• Righals 3: 4.5. - 24.7. (82 vrk)

Näiden ohella Pohjois-Ruotsissa toteutetaan kantaverkon huoltotoimenpiteitä, joiden seurauksesta SE1 -siirtoyhteyden tuontikapasiteetti Suomeen on rajoitettu 500 MW:iin huhtikuun 21. päivään asti. (Normaalisti tuontikapasiteetti on 1900 MW.)

Kaasun hinta nousee Lähi-idän tilanteen myötä – miten se vaikuttaa sähkön hintaan?

Lähi-Idän konfliktin vaikutukset ulottuvat myös globaaleille energia- ja sähkömarkkinoille. Tilanne elää päivittäin ja sen vaikutukset muovautuvat sen kehityksen mukaan. Sähkön hintaan vaikuttaa etenkin maakaasun hinta. Pohjoismaiset sähkömarkkinat kytkeytyvät eurooppalaisiin sähkömarkkinoihin. Vaikkei maakaasua käytetäkään Pohjoismaissa lähes ollenkaan, Keski-Euroopassa sitä käytetään laajasti sähköntuotantoon. Kun maakaasun hinta nousee, kaasulla tuotetun sähkön hinta kohoaa Keski-Euroopassa. Näin ollen nousut kaasun hinnassa voivat välillisesti nostaa sähkön hintatasoa Pohjoismaissa yhteisten markkinoiden vuoksi joinain ajankohtina.

Futuureissa laskua lähikuukausille

Pidemmän ajan perspektiiviä hintoihin saamme futuurihinnoista, jotka antavat osviittaa markkinoiden odotuksista hintakehitykselle. Edelliseen markkinakatsaukseen verrattuna maaliskuun spot-hinnat realisoituivat ennusteita matalampana, alittaen 4 c/kWh tason. Huhtikuun futuurihinnat ovat laskeneet hieman, ja samaten kevään ja kesän futuurit ovat laskeneet hieman. Talven futuurit ovat puolestaan nousseet lievästi, ja myöhemmät futuurit ovat säilyneet melko muuttumattomina.

Lähde: Refinitiv

Julkaistu: 13.4.2026.

Termien kertaus: mitä tarkoit­tavat spot ja futuuri?

Spot

Spot-hinta tarkoittaa sähköpörssissä aina tulevan vuorokauden jokaiselle varttitunnille kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvää hintaa. Suomessa Spot-hinta muodostuu Pohjoismaiden yhteisessä Nord Pool -sähköpörssissä. Käytännössä sähköntuottajat ja ostajat (esim. sähkön vähittäismyyjät) päivittävät Nord Poolin huutokauppaan kerran vuorokaudessa hinnan ja määrän, jolla ovat valmiita ostamaan ja myymään sähköä tunneittain seuraavana päivänä. Jos sinulla on pörssisähkösopimus, se seuraa Spot-hintoja.

Futuuri

Johdannaismarkkinoilla (johdannainen on arvopaperi, jonka arvo perustuu jonkin toisen arvopaperin, kuten valuutan tai osakkeen, hintaan) noteerattujen futuurien avulla sähköä sitoudutaan etukäteen ostamaan ja myymään sovittuun hintaan tiettynä aikana tulevaisuudessa. Näin sähkönmyyjät ja tuottajat suojaavat oman myyntinsä tai hankintansa. Futuurimarkkinan hintanoteerauksen voidaan katsoa edustavan markkinan sen hetken parasta näkemystä tulevasta hintakehityksestä. Täytyy kuitenkin muistaa, että näkemys elää koko ajan sen perusteella kun tieto lisääntyy. Futuuri ei siis täysin varmasti ennusta vaikkapa tulevan talven sähkön hintaa.