Markki­na­katsaus

Markkinakatsaus tiivistettynä

• Elokuussa nähtiin muutamia sähkön hintapiikkejä.

• Syksyn saapuminen merkkaa lämmityskauden alkua.

• Hintanäkymät ovat lähtökohtaisesti maltilliset syyskuulle, mutta hintaherkkyyttä on ilmassa.

Katsaus edeltävään kuukauteen

Elokuussa sähkön hinnat heilahtelivat ja näimme korkeampia hintapiikkejä muutamaan otteeseen. Mikä sitten nosti hintoja? Pääsyitä hinnan nousuille oli Loviisan ydinvoimalan vuosihuolto, vähäinen tuulivoiman saatavuus ja Ruotsin siirtoyhteyksien vuosihuolto, mitkä vähensivät sähkön tarjontaa merkittävästi. Näiden rajoitteiden vuoksi vesivoimaa ajettiin normaalia korkeammalla asteella, joka vastavuoroisesti tasoitti hintojen nousupainetta. Tämän seurauksena vesialtaiden pinnat ovat normaalia alempana syyskuun alussa. Kaiken kaikkiaan hintapiikeistä huolimatta elokuun keskihinta pysyi pääosin maltillisena sen ollen 6,93 snt/kWh.

Näkymät syksylle

Syksy tuo arkeemme niin ruskan kauneuden kuin lämmityskauden. Kuten hyvin tiedetään, kelien viiletessä sähkönkulutus kasvaa, kun lämmitystarve lisääntyy. Syyskuun osalta lämmitystarpeen nousua voidaan pitää maltillisena, sillä kulutus lähtee merkittävämpään nousuun vasta silloin, kun lämpötilat laskevat viiden celsiusasteen alapuolelle. Pitkän aikavälin sääennusteiden mukaan syyskuusta on tulossa jopa tavanomaista lämpimämpi. Myös muita tilannetta tasapainottavia tekijöitä on syyskuulle tiedossa: Tuulivoiman saatavuus kasvaa yleensä syys-lokakuussa lämmitystarvetta enemmän sekä Ruotsin Fenno-Skan siirtoyhteyksien vuosihuolto valmistuu 5.9, jonka myötä saamme lisää tuontisähköä tarvittaessa. Hintanäkymiä voidaan siis pitää pääosin maltillisina, mikäli tuulivoimaa on hyvin saatavilla eikä sähkön tuotantoon tai siirtoyhteyksiin tule vikaantumisia. Hintaherkkyyttä on kuitenkin ilmassa syyskuun tuulettomille hetkille, jolloin joudumme nojautumaan tuontisähköön.

Ydinvoiman vuosihuollot päättyvät

Loviisan vuosihuolto etenee ja arvioiden mukaan se tulee päätökseensä 23. syyskuuta. Huollon valmistumisen jälkeen kaikki Suomen ydinvoimalaitokset ovat taas toiminnassa.

Estlink 1 vikaantuminen

Elokuun lopussa ilmeni uusi häiriö Estlink 1 siirtoyhteyksissä. Vian sijainniksi paikannettiin Espoossa oleva sähköaseman reaktori. Vikaantumiseen ei liity viitteitä sabotaasista tai ilkivallasta. Häiriön myötä Suomesta Viroon menevä siirtokapasiteetti on rajoittunut 350 MW:n edestä, mikä voi näkyä Suomessa jopa hinnan laskuina. Huollon on määrä kestää syyskuun loppuun asti.

Futuurihinnoissa pientä laskua loppuvuodelle

Pidemmän ajan perspektiiviä hintoihin saamme futuurihinnoista, joiden mukaan talven suurempi hinnannousu osuu marras-joulukuulle. Loppuvuoden futuurihinnat ovat kuitenkin laskeneet hieman loka- marraskuun osalta viime markkinakatsaukseen verrattuna.

Lähde: Refinitiv

Julkaistu: 08.09.2025.

Termien kertaus: mitä tarkoit­tavat spot ja futuuri?

Spot

Spot-hinta tarkoittaa sähköpörssissä aina tulevan vuorokauden jokaiselle tunnille kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvää hintaa. Suomessa Spot-hinta muodostuu Pohjoismaiden yhteisessä Nord Pool -sähköpörssissä. Käytännössä sähköntuottajat ja ostajat (esim. sähkön vähittäismyyjät) päivittävät Nord Poolin huutokauppaan kerran vuorokaudessa hinnan ja määrän, jolla ovat valmiita ostamaan ja myymään sähköä tunneittain seuraavana päivänä. Jos sinulla on pörssisähkösopimus, se seuraa Spot-hintoja.

Futuuri

Johdannaismarkkinoilla (johdannainen on arvopaperi, jonka arvo perustuu jonkin toisen arvopaperin, kuten valuutan tai osakkeen, hintaan) noteerattujen futuurien avulla sähköä sitoudutaan etukäteen ostamaan ja myymään sovittuun hintaan tiettynä aikana tulevaisuudessa. Näin sähkönmyyjät ja tuottajat suojaavat oman myyntinsä tai hankintansa. Futuurimarkkinan hintanoteerauksen voidaan katsoa edustavan markkinan sen hetken parasta näkemystä tulevasta hintakehityksestä. Täytyy kuitenkin muistaa, että näkemys elää koko ajan sen perusteella kun tieto lisääntyy. Futuuri ei siis täysin varmasti ennusta vaikkapa tulevan talven sähkön hintaa.