Sähköä yrityksille ja taloyhtiöille
Yritysasiakaspalvelu
Sähköä yrityksille ja taloyhtiöille
Yritysasiakaspalvelu
Tuotannosta kulutukseen
Sähkömarkkinalla tuotanto ja kulutus ovat avainasemassa. Useat toimijat sähkön tuottajista sähkön ostajiin muodostavat yhdessä markkinan, jossa kysyntä ja tarjonta ohjaavat sähkön hintaa. Tässä sisältökokonaisuudessa sukellamme sähkömarkkinoiden syvään päätyyn ja kerromme, miten markkinat oikeasti toimivat.
Pohjoismaiden sähkökaupankäynti on tapahtunut Nord Pool -sähköpörssin kautta vuodesta 1996 lähtien. Kaupankäyntialustalla hinta muodostuu tarjousten perusteella vuorokauden jokaiselle vartille päivää ennen sähkön tuotantoa ja käyttöä. Käytännössä viimeisin tarjous viimeisestä kilowattitunnista määrittää sähkön spot-hinnan eli varttihinnan. Tämän markkinamallin tarkoituksena on varmistaa, että tarjonta ja kysyntä heijastuvat suoraan hintaan. Samalla markkinamallin tavoite on osittain ohjata kohti matalia tuotantokustannuksia ja tehokkaampaa käyttöä, mitkä yhdessä johtaisi mahdollisimman alhaisiin sähkön hintoihin.
Nykypäivänä sähkömarkkinat toimivat "Energy only" -periaatteella eli sähkön tuottajat saavat tuloa vain silloin, kun myyvät sähköä markkinoille. Jokaisesta tuotetusta megawattitunnista (MWh) maksetaan tuottajalle, ja jokaiselle vartille on oma kysynnän ja tarjonnan määräämä hinta. Nykyinen markkinamalli kehitettiin silloin, kun sähköjärjestelmämme suunniteltiin, jolloin suurin osa tuotannosta oli tasaista. Tuolloin tuotanto (ydinvoima) sijaitsi lähellä suuria asutuskeskuksia ja vesivoima sijaitsi lähellä energiaintensiivistä teollisuutta. Samaan aikaan kaupunkien kaukolämpöjärjestelmiä tukivat yhdistetyt lämpö- ja voimalaitokset, jotka kattoivat suuren osan talvikuukausien tarpeesta. Tuolloin myös sähkön hintoja säädeltiin.
Nykyään sähköjärjestelmässä tuuli- ja aurinkovoiman merkitys kasvaa päivä päivältä. aurinko- ja tuulivoima ovat tärkeä osa tuotantopalettia nykypäivänä, sään vaihtelun vuoksi ydinvoima- ja vesivoima takaavat vakaata perusvoimaa.
Suomen sähkömarkkinat koostuvat eri osista, joilla kaikilla on oma roolinsa energiajärjestelmän pyörittämisessä.
Sähköä tuotetaan eri lähteistä, kuten aurinko-, tuuli-, vesi-, ja ydinvoimasta. Tuotantolaitokset myyvät tuottamansa sähkön suoraan tai pörssin kautta sähköyhtiöille.
Koska energiamarkkinat ovat vapaat markkinat, sähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Pohjoismaisessa sähköpörssissä Nord Poolissa sähkön hinta asetetaan huutokaupassa sähköntuottajien ja sähkön ostajien välillä. Sähköpörssissä kauppaa käyvät energiayhtiöt, kuten esimerkiksi ydin-, vesi- ja tuulivoiman tuottajat, jotka myyvät tuottamaansa sähköä. Sähköä ostavat suuret teollisuuskäyttäjät sekä vähittäismyyjät, jotka myyvät ostamansa sähkön edelleen kuluttajille ja yrityksille.
Sähkön hinta määräytyy pörssissä tulevan päivän jokaiselle vartille. Kaikki sähkön tuottajat tekevät tarjouksensa siitä, paljonko sähköä he voivat tuottaa ja kuinka paljon he haluavat siitä maksua vastineeksi. Vastavuoroisesti kaikki sähkön ostajat tekevät tarjouksensa siitä, kuinka paljon he ovat valmiita maksamaan sähköstä ja kuinka paljon sähköä he haluavat ostaa. Mitä suurempi sähkön kysyntä on, sitä kalliimmaksi hinta muodostuu. Esimerkiksi kylmänä talvipäivänä sähkön kysyntä tyypillisesti kasvaa ja sähkön hinta herkästi nousee. Sähkön hinta laskee yleensä kuumina ja tuulisina kesäpäivinä, kun sähkönkulutus on vähäistä ja tuulivoimaa on paljon saatavilla.
Sähkömarkkinat koostuvat neljästä alamarkkinasta, jotka kaikki ovat tärkeitä sekä sähköntuottajille että sähkön kuluttajille.
Vuorokausimarkkinat tunnetaan myös nimellä spot-markkinat. Esimerkiksi Nord Pool -sähköpörssi on spot-markkina. Sähkön kauppa tapahtuu täällä huutokauppamenettelyn kautta, missä sähkön hinta määritellään seuraavan päivän kaikille varttitunneille. Jokaisen päivän alkuiltapäivällä huutokaupan tulokset, eli sähkön spot-hinta julkaistaan verkossa, esimerkiksi Fortumin nettisivuilla. Sähkön hinnat koskevat kaikkea sähkön tuotantoa ja käyttöä kullakin tarjousalueella. Jos yritykselläsi on pörssi- tai hybridisähkösopimus, juuri tähän hintaan perustuu yrityksesi käyttämän sähkön hinta.
Sähkön johdannaismarkkinoilla niin sähköntuottajat, -myyjät kuin suuret sähkönkäyttäjät voivat suojautua hintavaihtelujen riskeiltä tekemällä sopimuksia tulevien kuukausien tai vuosien sähkön hinnasta. Sähkön johdannaissopimuksissa sovitaan ennalta tietty hinta ja määrä tietylle ajanjaksolle, mikä mahdollistaa kustannusten ja tulojen vakaamman ennakoinnin. Näin markkinaosapuolet voivat hallita riskiä, joka syntyy sähkön hinnan vaihteluista eri aikoina. Johdannaiskauppa ei yleensä sisällä fyysistä toimitusta, vaan se perustuu rahansiirtoihin sovitun hinnan ja markkinahinnan erotuksen mukaan. Johdannaismarkkinoilla markkinatoimijat voivat tehdä jatkuvia sopimuksia, ja toisin kuin spot-markkinoilla, joissa hinnat määräytyvät päivää ennen markkinoita. Johdannaiskaupoissa kaikille ei ole myöskään yhteistä hintaa. Suurin osa Pohjoismaisen alueen sähkön finanssikaupasta tapahtuu Nasdaq Commoditiesin kautta. Pohjoismaisilla energiamarkkinoilla on myös saatavilla muita sähköpörssejä, kuten esimerkiksi Saksan EEX.
Päivänsisäisillä markkinoilla myynti- ja ostotarjoukset yhdistetään jatkuvasti, eikä niistä käydä samalla tavalla huutokauppaa kuten vuorokausimarkkinoilla. Kaupankäynti voi tapahtua jopa käyttötunnin alkuun asti, eli aikaan, jolloin sähkö kulutetaan. Markkinat ovat olemassa siksi, että eri sähkötoimijat voivat tasapainottaa sähkön tarjontaa ja kysyntää spot-markkinoiden sulkeuduttua. Päivänsisäisten markkinoiden rooli onkin tärkeä esimerkiksi silloin, kun olosuhteet muuttuvat sään ja tuulen vuoksi.
Reservimarkkinoiden tehtävänä on varmistaa, että sähkön tuotanto ja kulutus pysyvät jatkuvasti tasapainossa. Koska sähköä on tuotettava ja kulutettava yhtä paljon jokaisena hetkenä, pienetkin poikkeamat tuotannon tai kulutuksen ennusteissa voivat johtaa sähköverkon taajuuden heilahteluihin. Reservimarkkinoilla Suomen kantaverkkoyhtiö, Fingrid toimii markkinoiden järjestäjänä, ylläpitäjänä ja koordinaattorina. Sen vastuulla on hankkia markkinaehtoisesti riittävä määrä reservejä, jotta sähköjärjestelmää voidaan tasapainottaa sekä normaaleissa käyttötilanteissa että erilaisissa häiriötilanteissa.
Avoimet sähkömarkkinat tarkoittavat sitä, että markkinat ovat vapaita kilpailulle ja sitä, että sähkön hinta määräytyy sen mukaan, mitä markkina on valmis maksamaan siitä.
Sääntelyn purkamisen ja kilpailun vapauttamisen tarkoituksena on varmistaa, että kaikki yhteiset resurssit käytetään mahdollisimman tehokkaasti sähkömarkkinoilla.
Ennen vuotta 1998 Suomen sähkömarkkinat olivat säänneltyjä ja suljettuja kilpailulta. Sähkönkäyttäjille tämä tarkoitti, että sähkösopimus oli ostettava paikalliselta sähköyhtiöltä asuinpaikan perusteella. Sähköyhtiöillä oli näin ollen monopolimainen asema omilla toimialueillaan. Tämän seurauksena asiakkailla oli rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa sähköstä maksamaan hintaansa.
Sähkömarkkinoilla sähkön hinta määräytyy jokaiselle vartille. Sähkön hinta muodostuu kysynnän ja tarjonnan mukaan sähköpörssissä.
