Uudet EU:n vastuullisuusdirektiivit tulevat – mitä yritysten tulisi tietää?

Päivitetty 14.4.2025

Yritysmaailmassa puhutaan nyt paljon EU:n uusista vastuullisdirektiiveistä, CSRD:stä ja CSDDD:stä. Mitä tämä direktiivit pitävät sisällään ja millaisia yrityksiä ne koskettavat tässä vaiheessa sekä lähivuosina? Mitä oman organisaatiosi tulisi tietää ja mihin olla valmistautunut? Entä millä tavalla direktiivit voivat edistää vastuullisuustavoitteita ja auttaa muutoksessa kohti kestävämpää yritystoimintaa? Kokosimme tähän artikkeliin keskeiset kysymykset ja vastaukset.

 

Mikä on CSRD ja keitä se koskee?

Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) - Ulkoinen linkki on uusi EU:n lainsäädäntö, joka koskee vastuullisuusraportointia. Uusi lainsäädäntö muuttaa yritysten vastuullisuusraportointia vuodesta 2024 eteenpäin, aloittaen ensin suurimmista yrityksistä. Tällä hetkellä se velvoittaa ensisijaisesti kaikki suuret yritykset julkaisemaan kestävyystietonsa toimintakertomuksessaan direktiivin ja kestävyysraportointistandardien mukaisesti.

“Direktiivin tarkoituksena on parantaa ja standardisoida kestävyydestä raportointia EU:ssa. Tämä helpottaa eri sidosryhmien, kuten sijoittajien ja asiakkaiden, yritysten kestävyyspyrkimysten arviointia ja vertailua sekä estää viherpesua”, Karin Hallberg, Fortumin ympäristö- ja kestävyysasioiden johtaja kertoo.

 

Raportointi aloitetaan suurimmista yrityksistä, laajentuen kohti pienempiä

Direktiivi koskee aluksi kaikkia niitä yrityksiä, jotka ovat tähän mennessä raportoineet Non-Financial Reporting Directive (NFRD Non-Financial Reporting Directive (NFRD - Ulkoinen linkki) eli muiden kuin taloudellisten tietojen raportoinnin direktiivin mukaisesti. Sen soveltamisala laajenee kuitenkin vuosi vuodelta myös pienempiin yrityksiin. 

Euroopan parlamentti hyväksyi 3.4.2025 EU-komission ehdotuksen, jonka mukaan kestävyysraportointivelvoitteiden laajentamista pienempiin yrityskokoluokkiin, eli toisen ja kolmannen vaiheen yrityksiin, lykätään kahdella vuodella.

Ensimmäinen vaihe: Suurten yritysten tulee raportoida vuoden 2024 toiminnastaan ja julkaista kestävyysraportti vuonna 2025. Tällaisiksi suuryrityksiksi pörssilistatut yhtiöt ja muut merkittävät taloudelliset toimijat, jotka työllistävät keskimäärin yli 500 henkilöä.

Toinen vaihe: Tilikaudesta 2027 alkaen (alkun perin suunniteltu vuodesta 2025 alkaen) raportointivelvollisiksi tulevat seuraavaksi yritykset, jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavasta kolmesta kriteeristä: 

• henkilöstön kokoluokka 250 tai yli
• nettoliikevaihto on yli 50 miljoonaa euroa
• tase on yli 25 miljoonaa euroa

Suomessa direktiivi koskettaa arviolta noin 800-1000 yritystä. Nyt hyväksytyn aikataulun mukaan nämä yritykset raportoivat ensimmäisen kerran vuoden 2027 tiedoista vuonna 2028.

Kolmas vaihe: Tilikaudesta 2028 alkaen (alun perin suunniteltu vuodesta 2026 alkaen) CSRD:tä sovelletaan suuryritysten lisäksi pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joiden pääkonttori sijaitsee EU:ssa, ja jotka täyttävät vähintään kaksi seuraavasta kolmesta kriteeristä:

• henkilöstön kokoluokka 10 tai yli
• nettoliikevaihto on yli 900 000 euroa
• tase on yli 450 000 euroa

Neljäs vaihe: Vuonna 2028 CSRD:n piiriin tulevat myös EU:n ulkopuoliset yritykset, jotka käyvät kauppaa EU:n alueella.

CSRD:n lisäksi valmisteilla on Corporate sustainability due diligence eli vastuullisuusdirektiivi (CSDDD), vastuullisuusdirektiivi (CSDDD), - Ulkoinen linkki joka myös edellyttää tulevaisuudessa yrityksiltä toimenpiteitä vastuullisuuden varmistamiseksi. CSDDD:tä oli alkun perin tarkoitus soveltaa suurimpiin yrityksiin vuodesta 2027 alkaen, mutta 3. huhtikuuta 2025 sen täytäntöönpanoa lykättiin vuoteen 2028.

 

CSRD-direktiivi pyrkii yritystoiminnan kestävyyden mittareiden yhdenmukaistamiseen koko EU:n alueella

Mitä raportointiin liittyvällä direktiivillä käytännössä tavoitellaan, ja miksi sille on tarvetta? Kestävyyden mittaaminen on yritysmaailmassa vielä suhteellisen tuore toimi, ja siksi sille tarvitaan nyt yhteisiä käytäntöjä.

CSRD:n mukaista raportointia ohjaavat eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit, European Sustainability Reporting Standards (ESRS European Sustainability Reporting Standards (ESRS - Ulkoinen linkki). Standardit velvoittavat yrityksiä raportoimaan yrityksen yleisten tietojen lisäksi ympäristövaikutuksistaan, sosiaalisesta vastuustaan ja hallinnosta eli ESG-käytännöistään.

Tarkka raportointivaatimus riippuu yrityskohtaisesta merkittävyysarvioinnista, esimerkiksi siitä, millainen vaikutus yrityksellä on ESG-käytäntöihin.

“Tavoitteena on nostaa kestävyysraportointi samalle tarkkuustasolle kuin talousraportointi, mikä tarkoittaa, että yritysten on lisättävä kestävyysraportointinsa yksityiskohtaisuutta ja tarkkuutta”, Hallberg kertoo.

Tämä on merkittävä muutos, sillä aiemmin vastuullisuusraportoinnille ei ole yhteistä, sitovaa lainsäädäntöä. Toisin sanoen vastuullisuuslausumille täytyy löytyä konkretiaa yrityksen raportoinnista.

“Tämä nostaa merkittävästi raportointikynnystä kaikille yrityksille, aloittaen maailmanlaajuisista johtajista, kuten Fortumista”, Hallberg valottaa.

 

CSRD ei pelkästään velvoita, vaan kiihdyttää myös positiivisia käytännön muutoksia

Direktiivi aiheuttaa toki töitä seurannassa ja raportoinnissa, mutta Hallberg nostaa esiin myös positiiviset muutokset, joihin direktiivi pyrkii:

“Ensinnäkin se pyrkii liiketoimintastrategiaan, joka integroi kestävyysmahdollisuudet ja riskit, jotta nämä tärkeät näkökohdat otetaan huomioon päätöksenteossa ja pääoman hajauttamisessa – auttaen kiihdyttämään siirtymää, jossa yritykset ottavat ohjat käsiinsä.”

Direktiivi tavoittelee kestävyystietoja, jotka ovat yhtä luotettavia ja uskottavia kuin taloustiedot.

Toiseksi Hallberg nostaa vaikutuksen yritysten johtoon. Direktiivit painostavat yritysten johtoa kiinnittämään enemmän huomiota liiketoiminnan ulkoisiin vaikutuksiin, ja positiivisena sivuvaikutuksena edistävät lisääntynyttä yhteistyötä yrityksen eri toimintojen välillä sekä toimitusjohtajan ja hallituksen valvontaa.

“Viimeisenä, muttei vähäisimpänä: direktiivi tavoittelee kestävyystietoja, jotka ovat yhtä luotettavia ja uskottavia kuin taloustiedot, Hallberg lisää.

Tämä tarkoittaa, että sidosryhmät, kuten asiakkaat, voivat paremmin arvioida ja vertailla yritysten kestävyysponnisteluja ja siten estää viherpesua.

 

Direktiivi vaikuttaa myös Fortumin toimintaan monella tavalla

Hallberg kertoo direktiivin vaikuttavan myös Fortumiin monella tavalla. Fortumilla tulee olemaan enemmän kestävyystavoitteita, jotka kattavat useampia aiheita, ja toimenpiteiden toteuttamissuunnitelmat näihin tavoitteisiin tulevat olemaan vankempia ja organisaation läpi linjattuja. 

Hallberg näkee tässä mahdollisuuden yhdistää yritystä entisestään ja auttaa parantamaan organisaation osaamista paljon nopeammin kuin ilman direktiiviä.

“Direktiivi pakottaa meitä saamaan paremman hallinnan kestävyystiedoistamme ja kiihdyttämään työtä kestävyyden laajemmasta integroimisesta organisaatioomme. Näemme sen erittäin positiivisena asiana.”

CSRD todennäköisesti auttaa meitä viestimään vaikutuksiamme ja parannuksiamme sekä sisäisesti että ulkoisesti sidosryhmillemme.

Fortumin strategia on toimittaa luotettavia puhtaan energian ratkaisuja asiakkailleen ja edistää teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämistä.

“CSRD todennäköisesti auttaa meitä viestimään vaikutuksiamme ja parannuksiamme sekä sisäisesti että ulkoisesti sidosryhmillemme”, Hallberg toteaa.

Strategian painopisteinämme on tarjota asiakkaillemme luotettavaa ydinvoimalla ja uusiutuvilla energialähteillä tuotettua energiaa sekä edistää dekarbonisaatiota ja puhtaan energian kysynnän kasvua pohjoismaisessa teollisuudessa. Fortum Consumer Solutions -liiketoimintayksikkömme sitoutuu vähentämään Scope 3 kasvihuonekaasupäästöjä polttoaineisiin ja energiaan liittyvistä toiminnoista kattaen kaiken myydyn sähkön 69 prosenttia megawattituntia kohti vuoteen 2030 mennessä ja 94 prosenttia vuoteen 2040 mennessä (vertailuvuosi 2023). Lue lisää kestävyyden tavoitteistamme kestävyyden tavoitteistamme - Ulkoinen linkki.

”Kehitämme jatkuvasti tietojen saatavuutta, raportointitarpeita ja kestävän kehityksen tunnuslukujen integrointia koskevaa työtämme. Olemme nyt ensimmäistä kertaa sisällyttäneet keskeiset KPIt (key performance indicator) suorituskyvyn hallintaa koskevaan vuoropuheluumme, mikä tarkoittaa, että liiketoimintayksiköt alkavat raportoida niistä jatkuvasti ja seurata keskeisiä aloitteita vuodesta 2025 alkaen”, Hallberg päättää.

Voit katsoa Fortumin omat vastuullisuuden ja kestävän kehityksen arvioinnit ja indeksit täältä. vastuullisuuden ja kestävän kehityksen arvioinnit ja indeksit täältä. - Ulkoinen linkki

 

Mahdolliset muutokset CSRD:n sisältöön

3. huhtikuuta 2025 hyväksyttyjen muutosten lisäksi on esitetty ehdotus itse direktiivin sisällön muuttamiseksi. Siinä ehdotetaan muun muassa, että raportointivelvoitteet rajattaisiin yrityksiin, joilla on yli 1000 työntekijää ja joiden liikevaihto on joko yli 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on yli 25 miljoonaa euroa.

Tätä ehdotusta ei ole vielä hyväksytty, eikä sisältöön ole toistaiseksi tehty muutoksia. Kaikki päätökset voivat viedä aikaa - kuukausia tai jopa vuosia.

Suosittelemmekin seuraamaan tiiviisti kehitystä ja suunnittelemaan raportointia nykyisen lainsäädännön mukaisesti.