Sähköä yrityksille ja taloyhtiöille
Yritysasiakaspalvelu
Sähköä yrityksille ja taloyhtiöille
Yritysasiakaspalvelu
Sähkömarkkinoiden tilanne puhuttaa kaiken kokoisia yrityksiä. Tilannetta voi ennakoida pysymällä ajan tasalla markkinatilanteesta ja suunnittelemalla sähköä säästäviä toimenpiteitä. Tältä sivulta löydät kattavan tietopaketin sähkömarkkinoiden eri osista, kuten sähkön tuotannosta, siirrosta ja hinnoittelusta.
Sähkömarkkinassa on kyse sähkön myynnistä ja ostosta, eli ihan samasta asiasta kuin minkä tahansa muun alan markkinassa. Kaupankäynti tapahtuu suurimmaksi osaksi tukkumarkkinalla sähköpörssin kautta. Me Suomessa olemme osa Pohjoismaiden yhteistä sähkön tukkumarkkinaa, jonka kaupankäynti tapahtuu Nord Pool -sähköpörssissä.
Sähköpörssissä kauppaa käyvät energiayhtiöt, kuten esimerkiksi ydin-, vesi- ja tuulivoiman tuottajat, jotka myyvät tuottamaansa sähköä. Sähköä ostavat suuret teollisuuskäyttäjät sekä vähittäismyyjät, jotka myyvät ostamansa sähkön edelleen kuluttajille ja pk-yrityksille.
Tukkumarkkinalla suurin osa sähkön kaupasta käydään vuorokausimarkkinalla, jossa sähköä myydään ja ostetaan seuraavan päivän jokaiselle varttitunnille. Itse kaupankäynti on käytännössä huutokauppaa, jossa hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan muodostaman markkinahinnan mukaisesti.
Ostaja tekee arvion seuraavan päivän sähkön tarpeestaan ja jättää tarvittavasta sähkön määrästä ostotarjouksen sähköpörssiin. Samalla ostaja kertoo, kuinka paljon on valmis tarvitsemansa sähkön määrästä maksamaan. Vastaavasti sähkön tuottaja jättää tarjouksen sähköpörssiin, ja määrittelee, kuinka paljon on valmis myymään sähköä eri hintatasoilla eri varttitunneille. Huutokaupan päätyttyä lopullinen sähkön hinta on se kohta, jossa ostajan ja myyjän tarjoukset kohtaavat.
Mikäli seuraavana päivänä tapahtuu jotain odottamatonta, eikä sähköä olekaan saatavilla myytyä määrää, tai ostaja ei tarvitsekaan niin paljoa sähköä kuin ennusti, ryhdytään kaupankäyntiin päivänsisäisillä markkinoilla. Siellä korjataan ennusteiden poikkeamat ja kaupat voidaan tehdä heti, kun osto- ja myyntitarjoukset kohtaavat. Päivänkään sisällä kaikki ei mene aina suunnitelmien mukaan ja uusia poikkeamia voi ilmestyä. Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid lopulta tasoittaa kulutuksen ja tarjonnan säätösähkö- ja reservimarkkinoilla.
Sähkömarkkina konkretisoituu meille kaikille vähittäismarkkinan kautta. Siinä missä tukkupuolella sähkön hinta vaihtelee vuorokauden sisälä välillä reippaastikin, sähkönkuluttajat, kuten pk-yritykset, maksavat sähköstä oman sähkösopimuksensa hinnoittelumallin perusteella. Sähköenergian lisäksi maksettavaksi tulevat myös siirtomaksut ja verot.
Vaikka yritykset eivät osallistukaan suoraan sähköpörssin kaupankäyntiin, he voivat vaikuttaa pörssissä käytävään sähkökaupan määrään välillisesti omalla kulutuskäyttäytymisellään. Sähköyhtiöt seuraavat asiakkaidensa sähkönkulutusta ja arvioivat sen perusteella oman sähkönostotarpeensa sähköpörssistä. Jos olemme tarkkoja sähkönkulutuksesta ja pyrimme pienentämään omaa käyttöämme, se vaikuttaa kaupankäyntiin, sillä mitä korkeampi kysyntä on, sitä korkeammaksi hinta nousee. Samalla vaikutamme tietysti myös oman sähkölaskumme suuruuteen.
Suomen sähkömarkkinat koostuvat eri osista, joilla kaikilla on oma roolinsa energiajärjestelmän pyörittämisessä.
Sähköä tuotetaan eri lähteistä, kuten aurinko-, tuuli-, vesi-, ja ydinvoimasta. Tuotantolaitokset myyvät tuottamansa sähkön suoraan tai pörssin kautta sähköyhtiöille.
Suurin vaikutus lyhytaikaisten, suurten hintavaihteluiden taustalla on säästä riippuvan sähköntuotannon, erityisesti tuuli- ja aurinkovoiman, osuuden kasvu Suomen sähköjärjestelmässä.
Sääriippuvainen tuuli- ja aurinkovoiman tuotantokapasiteetti on kasvanut Suomessa merkittävästi. Vuoden 2025 aikana tuulivoiman tuotantokapasiteetti kasvoi Fingridin mukaan 8 200 megawatista 9 300 megawattiin ja aurinkovoiman 1 100 megawatista 1 500 megawattiin. Tuulivoima teki uuden tuotantoennätyksensä 27.11., jolloin tuulivoimaa tuotettiin Suomessa yli 7 400 megawatin teholla eli lähes 15 kertaa Loviisa 1 ydinvoimayksikön tehon verran.
Tuulivoimaloiden tuotantohaarukka vaihtelee siis tuulisuudesta riippuen, mikä luonnollisesti lisää hintavaihteluja. Kesäisin yleensä tuulee vähemmän kuin muina vuodenaikoina, eikä suurimpia megawattimääriä synny kuin myrskytuulien aikaan. Talvisin normaali tuulivoiman taso Pohjoismaissa on lähempänä 15 000 megawattituntia tunnissa, kesäaikaan se on yli 5000 megawattituntia tunnissa alhaisempi. On myös tyypillistä, että kesäöisin tuulee enemmän kuin aamuisin, jolloin sähköä juuri tarvittaisiin.
Tuulivoiman lisäksi myös aurinkovoiman kokonaiskapasiteetti Suomessa on kasvussa, kun uusia aurinkovoimalapuistoja valmistuu. Lisäksi saamme aurinkoisina hetkinä kasvavissa määrin tuontisähköä Keski-Euroopasta, jossa aurinkovoimaa on huomattavasti enemmän saatavilla.
Myös ydinvoimakapasiteetti on kasvanut Olkiluoto 3:n käyttöönoton myötä 1600 megawatilla. Sähkön hintavaihteluihin voivat vaikuttaa kuitenkin ydinvoimaloiden vuosihuollot, joiden aikana sähköä tuotetaan vähemmän. Myös esimerkiksi maiden välisten siirtolinjojen huollot vaikuttavat hintoihin.
Hintavaihteluja osaltaan helpottaa säädettävissä oleva vesivoiman tuotanto. Vesivoiman saatavuuteen voi kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi poikkeuksellisen kylmä ja vähäluminen talvi. Käytännössä kylmien kelien aikaan vesivoimalle olisi runsaasti kysyntää, mutta mikäli lunta sataa keskimääräistä vähemmän, Pohjoismaiset vesivarannot ovat normaalia matalammalla tasolla. Keväisin vesisateet vaikuttavat vesitilanteeseen, joten tilanne voi muuttua.
Mitä sähkömarkkinoilla tapahtuu juuri nyt? Entä mitä tekijät vaikuttavat sähkön hintaan? Kuukausittaisessa markkinakatsauksessamme sukellamme sähkömarkkinoiden maailmaan ja jaamme ajankohtaisen sähkönsäästövinkin. Klikkaa alla olevaa linkkiä ja siirry markkinakatsaukseen!
Yksinkertaisesti selitettynä sähkön hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan mukaan. Hintaan vaikuttavat monet eri tekijät, kuten vesivarantojen määrä ja sääolosuhteet. Kylmemmällä säällä kysyntä kasvaa lämmitystarpeen kasvaessa. Hinta riippuu myös siitä, kuinka paljon sähköä voidaan kullakin hetkellä tuottaa.
Se tarkoittaa sähköpörssissä aina tulevan vuorokauden jokaiselle varttitunnille kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvää hintaa. Suomessa spot-hinta muodostuu Pohjoismaiden yhteisessä Nord Pool -sähköpörssissä. Käytännössä sähköntuottajat ja ostajat (esim. sähkön vähittäismyyjät) päivittävät Nord Poolin huutokauppaan kerran vuorokaudessa hinnan ja määrän, jolla ovat valmiita ostamaan ja myymään sähköä tunneittain seuraavana päivänä. Jos yritykselläsi on pörssisähkösopimus, se seuraa spot-hintoja.
Kilowattitunti (kWh) on mittayksikkö sille, kuinka paljon energiaa käytetään. Toisin sanoen kyse on sähkönkulutuksen mittayksikkö. Kun kytket jääkaapin päälle tai laitat puhelimesi lataukseen, alat kuluttaa energiaa. Tämä energiankulutus mitataan kilowattitunneissa, lyhenteenä kWh.
"K" tarkoittaa kiloa (eli tuhatta), "W" tarkoittaa wattia ja "h" tarkoittaa tuntia.
Futuurit ovat tukkusopimuksia sähkön tuottajien ja ostajien välillä, joissa sovitaan tietty hinta tulevaisuudessa tietyllä ajanjaksolla toimitettavalle sähkölle. Futuurisopimuksessa sovitaan hinnan lisäksi toimitettavasta sähkön määrästä.
Johdannaismarkkinoilla noteerattujen futuurien avulla sähköä siis sitoudutaan etukäteen ostamaan ja myymään sovittuun hintaan tiettynä aikana tulevaisuudessa. Näin sähkönmyyjät ja tuottajat suojaavat oman myyntinsä tai hankintansa. Futuurimarkkinan hintanoteerauksen voidaan katsoa edustavan markkinan sen hetken parasta näkemystä tulevasta hintakehityksestä. Täytyy kuitenkin muistaa, että näkemys elää koko ajan sen perusteella, kun tieto lisääntyy. Futuuri ei siis täysin varmasti ennusta vaikkapa tulevan talven sähkön hintaa.
Futuurit määrittävät hintaa kiinteähintaisissa ja kuukausittain hinnoiteltavissa sopimuksissa, kun taas pörssisähkön hinta määrittyy nimensä mukaisesti sähköpörssin spot-hintojen perusteella. Oikean sopimuksen löytäminen vaatii yrityksen kulutusprofiilin ymmärrystä sekä selvää käsitystä yrityksen vuosikulutuksesta.
Futuurihintojen tarkastelu on siis hyödyksi sopimusta valitessa, mutta on kuitenkin hyvä muistaa, että määräaikaiset, kiinteähintaiset sopimukset hinnoitellaan koko sopimusjakson pohjalta. Näin ollen eri vuodenaikojen hintavaihtelut huomioidaan kiinteähintaisten sopimusten hinnoissa.
