Markki­na­katsaus

Markkinakatsaus tiivistettynä

• Sähkön hintaherkkyys kasvaa syyskuussa.

• Ydinvoiman vuosihuollot etenevät.

• Elokuun sateisuus vahvisti Suomen vesitilannetta entisestään.

• Futuurit ovat jatkaneet nousuaan.

Elokuussa pääsimme nauttimaan kesäisistä keleistä ja lähtökohtaisesti maltillisista sähkön hinnoista. Kuun aikana näimme kuitenkin muutamia hintapiikkejä, sillä hintaherkkyys kasvoi Loviisan ja syksyn muiden huoltosesonkien alkamisen myötä. Kuun keskihinta oli 5,18 snt/kWh (sis. alv), mikä on jopa 25 % matalampi viime vuoden elokuuhun verrattuna.

Mitkä tekijät vaikuttavat syksyn hintakehitykseen?

Sähkön hintakehityksen kannalta merkittävämpi tekijöitä syyskuussa ovat ydinvoiman vuosihuollot sekä vallitsevat sääolosuhteet. Syyskuun 10.pv alkaen lähes puolet Suomen ydinvoimasta on vuosihuollossa samanaikaisesti, eli vakaata perusvoimaa on tilapäisesti vähemmän käytettävissä. Tämän myötä sähkön hinnat ovat herkempiä vaihtelulle eli hintavolatiliteetti kasvaa. Käytännössä sähkön hinta voi reagoida säiden muutoksiin voimakkaammin ja varsinkin tuulivoiman saatavuudella on iso rooli hintakehitykseen. Vähätuulisina hetkinä hinnat voivat nousta korkeammalle, mutta vastavuoroisesti hinnat voivat pysyä maltillisina, mikäli tuulta on paljon saatavilla.

Hintanäkymiä tasapainottaa kuitenkin se, että syyskuussa lämmitystarve ei ole yleensä vielä suurta eikä siirtoyhteyksiin ole tiedossa huoltokatkoja näillä näkymin. Tuulivoiman saatavuus myös yleensä kasvaa syksyn edetessä. Tilastojen valossa tuulivoima kasvaakin pohjoismaissa viikoittain enemmän kuin aurinkovoima vähenee.

Ydinvoiman vuosihuollot etenevät

Syksylle ajoittuu ydinvoiman vuosihuoltoja oheisen aikataulun mukaisesti:

• Loviisan molemmat laitosyksiköt huolletaan suunnitellusti vuoron perään ja huoltoseisokin arvioidaan kestävän lokakuun 18.pv asti. Tämän seurauksena sähkömarkkinoilta puuttuu siis vuoron perään 507 MW:n edestä tuotantokapasiteettia.

• Olkiluoto 3:n vuosihuolto alkaa syyskuun 10.pv ja sen on määrä kestää 30.10 asti.

• Näiden ohella Ruotsissa huolletaan Forsmark 1 -reaktori, jonka huolto kestää arviolta 17.11 asti.

• Myös Forsmark 2 -reaktorille toteutetaan noin kaksi päivää kestävä huolto 16.9 alkaen.

• Ruotsissa Ringhals 3 ja Ringhals 4 laitokset ovat myös poissa tuotannosta Lokakuun loppupuolelle asti.

Hyvä tietää: Loviisan ja Olkiluoto 3 reaktorit ovat samanaikaisesti huollossa reilun kuukauden verran. Tuotannosta on siis pois käytöstä 2100 MW edestä ydinvoimaa, mikä vastaa lähes 50 % Suomen ydinvoimatuotannosta.

Suomen vesitilanne on tällä hetkellä kaksijakoinen

Hyvänä uutisena voimme pitää sitä, että Keski- ja Pohjois-Suomessa vesitilanne on hyvä ja pääosin lähellä normaalia tasoa. Vesitilanne on parantunut näillä alueilla entisestään sateisen elokuun lopun johdosta, ja osa järvistä on jopa täyttynyt tulvatasoille. Sähkömarkkinan näkökulmasta erityisen tärkeää on, että merkittävä osa Suomen vesivoiman säätökyvystä sijaitsee Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin säännöstellyissä vesistöissä. Näillä alueilla vesitilanne on tällä hetkellä normaali, ja Lapissa paikoin jopa runsasvetinen. Tämän ansiosta vesivoiman kyky tasapainottaa sähköjärjestelmää ja reagoida kulutuksen sekä tuotannon vaihteluihin on säilynyt hyvänä.

Etelä-Suomen vesitilanne on taas selvästi normaalia heikompi ja vedenkorkeudet ovat ajankohtaan nähden poikkeuksellisen alhaalla, ja esimerkiksi Saimaan vedenpinta on jatkanut noin 50 cm keskimääräistä matalammalla.

Kaasun hinta nousee Lähi-idän tilanteen myötä – miten se vaikuttaa sähkön hintaan?

Lähi-Idän konfliktin vaikutukset ulottuvat myös globaaleille energia- ja sähkömarkkinoille. Tilanne elää päivittäin ja sen vaikutukset muovautuvat sen kehityksen mukaan. Sähkön hintaan vaikuttaa etenkin maakaasun hinta. Pohjoismaiset sähkömarkkinat kytkeytyvät eurooppalaisiin sähkömarkkinoihin. Vaikkei maakaasua käytetäkään Pohjoismaissa lähes ollenkaan, Keski-Euroopassa sitä käytetään laajasti sähköntuotantoon. Kun maakaasun hinta nousee, kaasulla tuotetun sähkön hinta kohoaa Keski-Euroopassa. Näin ollen nousut kaasun hinnassa voivat välillisesti nostaa sähkön hintatasoa Pohjoismaissa yhteisten markkinoiden vuoksi joinain ajankohtina.

Futuurihinnat ovat jatkaneet nousuaan

Pidemmän ajan perspektiiviä hintoihin saamme futuurihinnoista, jotka antavat osviittaa markkinoiden odotuksista hintakehitykselle. Edellisen markkinakatsauksen jälkeen elokuun spot-hinnat realisoituivat pääosin odotetulla tasolla, keskimääräisen hintatason pysyessä noin 5-6 c/kWh:ssa. Markkinoiden hintaodotuksissa on nähty nousua talvikaudelle 2026-2027, ja niihin vaikuttaa osaltaan Lähi-idän konfliktin pitkittyminen ja sen seurauksena noussut kaasun hinta. Myös vuoden 2028 alkuvuoden futuurit ovat hieman kallistuneet, kun taas kesäkausien hintatasossa muutokset ovat jääneet vähäisiksi.

Lähde: Refinitiv

Julkaistu: 08.09.2026.

Termien kertaus: mitä tarkoit­tavat spot ja futuuri?

Spot

Spot-hinta tarkoittaa sähköpörssissä aina tulevan vuorokauden jokaiselle varttitunnille kysynnän ja tarjonnan mukaan määräytyvää hintaa. Suomessa Spot-hinta muodostuu Pohjoismaiden yhteisessä Nord Pool -sähköpörssissä. Käytännössä sähköntuottajat ja ostajat (esim. sähkön vähittäismyyjät) päivittävät Nord Poolin huutokauppaan kerran vuorokaudessa hinnan ja määrän, jolla ovat valmiita ostamaan ja myymään sähköä tunneittain seuraavana päivänä. Jos sinulla on pörssisähkösopimus, se seuraa Spot-hintoja.

Futuuri

Johdannaismarkkinoilla (johdannainen on arvopaperi, jonka arvo perustuu jonkin toisen arvopaperin, kuten valuutan tai osakkeen, hintaan) noteerattujen futuurien avulla sähköä sitoudutaan etukäteen ostamaan ja myymään sovittuun hintaan tiettynä aikana tulevaisuudessa. Näin sähkönmyyjät ja tuottajat suojaavat oman myyntinsä tai hankintansa. Futuurimarkkinan hintanoteerauksen voidaan katsoa edustavan markkinan sen hetken parasta näkemystä tulevasta hintakehityksestä. Täytyy kuitenkin muistaa, että näkemys elää koko ajan sen perusteella kun tieto lisääntyy. Futuuri ei siis täysin varmasti ennusta vaikkapa tulevan talven sähkön hintaa.