Siirry pääsisältöön

Murronväljän aurinkovoimahanke

Fortum kehittää aurinkovoimahanketta Liedon Tarvasjoelle Varsinais-Suomeen. Hankealue on noin 76 hehtaaria. Vuosituotanto Murronväljän aurinkovoimahankkeesta olisi noin 80 GWh, mikä vastaa noin 4000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutusta. Hanke tuottaisi uusiutuvaa sähköä noin 30 vuoden ajan. 

Hankealue sijaitsee Liedon koillisosassa Tarvasjoella Salontien pohjois- ja eteläpuolella. Hankealueen pinta-ala on noin 76 hehtaaria ja se koostuu pääasiassa peltomaasta. Fortum on vuokrannut aurinkovoimahanketta varten tarvittavat maa-alueet yksityisiltä paikallisilta maanomistajilta. 

karttakuva

Alustavasti on arvioitu, että hankkeen liityntäteho olisi noin 60 MWac. Aurinkopaneelit voisivat tällöin tuottaa sähköä 80 gigawattituntia vuodessa. Hankesuunnitelmat tarkentuvat selvitysten ja vaikutusarvioiden perusteella hankkeen edetessä

 Hankkeen selvitykset ja esisuunnittelu on aloitettu. Aurinkovoimahankkeen luvitusvaiheen odotetaan kestävän noin vuoden. Tämän jälkeen tehdään mahdollinen investointipäätös ja aurinkopuiston rakennusvaihe kestää noin vuoden.

 Aurinkovoimalle on merkittävää kysyntää nyt ja tulevaisuudessa. Suomalaiset ja eurooppalaiset omavaraisuus- ja ilmastotavoitteet uusiutuvien energiamuotojen kasvua. Aurinkovoima ei lähtökohtaisesti tarvitse tukia, vaan suuren kysynnän sekä jatkuvasti kehittyvän teknologian ansiosta se on kannattava energiantuotannon muoto itsessään. Lisäksi aurinkovoima on tulevaisuudessa merkittävä kiinteistöverojen lähde kunnille.

Ajankohtaista

Murronväljän aurinkovoimalan osayleiskaavaluonnos nähtävillä ja avoin yleisötilaisuus
Kaupunkikehityslautakunta on päättänyt 8.9.2025 § 123 asettaa Murronväljän aurinkovoimalan osayleiskaavaluonnoksen nähtäville mielipiteiden esittämistä varten MRA 30 §:n mukaisesti ajalle 15.9.–15.10.2025.
Avoin yleisötilaisuus järjestettiin kaava-alueella: 25.9.2025.

Tarvasjoen Murronväljän aurinkovoimahankkeen Osallistumis- ja arvointisuunnitelma (OAS)-vaiheen yleisökokouksessa 7.11.2024 puhuttiin OASin lisäksi yleisesti aurinkovoimasta,  kaavoituksesta ja sen tueksi tehtävistä selvityksistä. Maisemaselvitykset kiinnostivat kovasti, alla muutama esimerkki alustavista maisemasovitekuvista. 

 

maisemasovite

 

maisemasovite 2

 

Murronväljän OAS on nähtävillä virka-aikana 31.10. - 29.11.2024 Liedon kaupungintalolla Kirkkotie 13, kaavoitustoimi, sekä kaupungin internet-sivuilla:

 https://lieto.fi/palvelut-ja-asiointi/kaavoitus-ja-maankaytto/yleiskaavat/vireilla-olevat-yleiskaavat/ https://lieto.fi/palvelut-ja-asiointi/kaavoitus-ja-maankaytto/yleiskaavat/vireilla-olevat-yleiskaavat/ - Ulkoinen linkki

Osallisilla ja kaupungin asukkailla on mahdollisuus tutustua osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja jättää mahdolliset lausunnot, mielipiteet ja huomautukset osoitteeseen: 

Liedon kaupunki, kaupunginhallitus PL 24, 21421 Lieto tai sähköpostitse osoitteeseen kirjaamo@lieto.fi otsikolla ”Murronväljän aurinkovoimala”.

 

 

 

Sirpa Korhonen

Hankejohtaja

0406613750sirpa.korhonen@fortum.com

Usein kysytyt kysymykset tuuli- ja aurinkovoimasta

Hankkeet tuovat kunnalle kiinteistöverotuloja sekä maanomistajille vuokratuloja ja ne työllistävät paikallisia yrityksiä erityisesti rakentamisen aikana. Rakennusvaiheessa hyödynnetään usein alueen maanrakennus-, kuljetus- ja majoituspalveluita. Myös hankealueen tieverkosto paranee. Laajemmin hanke vahvistaa alueen energiaomavaraisuutta ja tukee uusien teollisten investointien syntymistä uusiutuvan sähkön saatavuuden ansiosta.

Maanvuokrasopimuksessa maanomistaja ja hanketta kehittävä yritys sopivat maanvuokrauksen ehdoista. Sopimuksen nojalla yrityksellä on oikeus suunnitella hanketta maanomistajan maalle ja myös rakentaa se, mikäli hankkeelle saadaan tarvittavat luvat. Maanvuokrasopimus on voimassa koko hankkeen elinkaaren ajan, tyypillisesti 40-50 vuotta. Sopimus kattaa rakentamisalueen lisäksi tarvittavat kulkuyhteydet ja mahdolliset kaapelointi- tai sähkönsiirtoalueet. Maanomistaja säilyttää omistusoikeuden maahan ja voi jatkaa esimerkiksi metsätalouden harjoittamista tuulivoimahankealueella. Hankekehittäjä vastaa luvituksesta, rakentamisesta ja sopimuksen päätyttyä voimaloiden purkamisesta.

Paikalliset urakoitsijat voivat osallistua tarjouskilpailuihin rakentamisvaiheessa. Pyrimme aina ensisijaisesti löytämään kumppanit paikallisesti. Tuulivoimahankkeen rakennusaika on tyypillisesti noin kaksi vuotta, aurinkovoimahankkeen yhdestä kahteen vuotta. Rakentamisajan työllistävä vaikutus ulottuu myös paikallisiin lähipalveluihin, kuten ravintola- ja hotellitoimintaan.

Rakentamisen aikana tarvitaan laajasti paikallisia palveluita: maanrakennusta, kuljetuksia, betonitöitä, sähköasennuksia ja majoitusta sekä ruokapalveluita. Paikalliset yritykset voivat olla mukana myös käytön aikaisissa palveluissa, kuten tienhoidossa, talvikunnossapidossa tai vartioinnissa.

Tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden ympäristövaikutukset arvioidaan suunnittelun alkuvaiheessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä eli YVA:ssa sekä osana kaavoitusta. Arvioitavia vaikutuksia ovat mm. linnusto ja muut luontoarvot, melu, välke, maisemavaikutukset sekä vaikutukset liikenne ja elinkeino. Arviointi tehdään aina riippumattomien asiantuntijoiden toimesta ja sen tulokset julkaistaan avoimesti useassa vaiheessa lausuntokierrokselle. 

Fortum on sitoutunut toimimaan tuuli- ja aurinkovoiman hankekehityksessä ekologisen lievennyshierarkian mukaisesti. Hyödynnämme monipuolisesti paikkatieto- ja ympäristöosaamista projektien alkuvaiheessa, jotta hankealue olisi mahdollisimman soveltuva uusiutuvan energian käyttöön. Hankkeen edetessä luvittamiseen, selvitetään luontoarvot vielä tarkemmin, muun muassa osana YVA-menettelyn kartoituksia, jotka kestävät tyypillisesti 1-2 vuotta. Pyrimme paikantamaan hankealueita, joiden luontoarvot eivät lähtökohtaisesti ole merkittäviä kuten mm. peltomaat aurinkovoimaa suunniteltaessa. Lisäksi välttämiskriteeriä noudattaen on tärkeää, että hankkeessa hyödynnetään mahdollisimman paljon jo olemassa olevaa infraa. Haittoja voidaan tuulivoimahankkeessa lieventää esimerkiksi voimaloiden sijoittelulla ja rakennusvaiheen ajoituksella.

Noudatamme voimaloiden elinkaaren päättyessä silloin voimassa olevaa lainsäädäntöä purkamisen suhteen. Yksittäisen tuulivoimalan elinkaari on noin 20-35 vuotta. Elinkaaren päättyessä voimalaitoksen torni ja muut metalliosat kierrätetään. Lapojen kierrätykseen on kehitteillä uusia menetelmiä. Tuuliturbiinin purkamisen jälkeen alue voidaan ennallistaa, tai kierrätettävä turbiini voidaan korvata mahdollisuuksien mukaan uudella. Aurinkopaneelit ovat pääosin kierrätettäviä. Aurinkopaneelit kuuluvat EU:n sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätysvaatimus direktiivin WEEE:n piiriin, joten niiden valmistajien on pakko järjestää kierrätys, jotta paneeleja voidaan myydä EU:ssa. Kierrätyksen kustantaminen ei ole maanomistajan vastuulla.

Sopimusten ja lupien mukaan hankkeen omistaja vastaa purkamisesta ja alueen maisemoinnista. Purkukustannusten varmistamiseen käytetään uudemmissa sopimuksissa erilaisia ennallistamis- ja vakuusjärjestelyjä, joiden toteutustavat vaihtelevat alueittain ja sopimuksittain.

Tuulivoimaloiden sijoittelu perustuu melu- ja välkemallinnuksiin, jotta häiriöt pysyvät kohtuullisina. Suomessa melumallinnusten raja-arvot on säädetty Ympäristöministeriön toimesta. 

Aurinkovoimaloiden sijoittelussa tehdään mm. maisemamallinnuksia tultaessa lähemmäksi asuinkiinteistöjä. Etäisyydet asutukseen ovat aurinkohankkeissa tapauskohtaisia, joita säädetään luvitusprosessin aikana palautteen ja keskustelujen edetessä. 

Yleisesti etäisyydet riippuvat kaavoituksesta, melu- ja välkemallinnuksesta sekä viranomaisten tai kunnan ohjeista. Yleisesti tuulivoimalat sijoitetaan vähintään 1-2km päähän asutuksesta, jotta melu ja välke pysyvät alle ohjearvojen. Aurinkovoimaloille ei ole vastaavia minimietäisyyksiä, mutta näkö- ja heijastusvaikutukset huomioidaan suunnittelussa.

Tuulivoimapuisto ei ole suljettu alue, mutta rakennusten ja voimaloiden välittömässä läheisyydessä liikkumista kannattaa välttää turvallisuussyistä, etenkin talviaikaan jäänheittoriskin vuoksi. Aurinkovoimala-alueet ovat tyypillisesti aidattuja, lukuun ottamatta mahdollisia käytäviä riistaa tai huoltoa varten. Aitaus tehdään yleensä vain laitteiston suojaamiseksi ja turvallisuuden varmistamiseksi, mutta ympäröivillä alueilla liikkuminen ja muu maankäyttö on sallittua.

Aurinkovoimaa voi yhdistää esimerkiksi lampaiden laidunnukseen ja pölyttäjäystävällisiin niittyihin. Paneelirakenteiden väliin jää tilaa kasvillisuudelle ja aluetta voidaan hyödyntää paikallisen biodiversiteetin vahvistamiseen. Huomioitavaa on ainoastaan, että muu käyttö ei vaaranna sähköasennuksia tai estä huoltoliikennettä. Fortumin aurinkovoimahankkeissa ei tällä hetkellä ole suunnitteilla yhdistää aktiivista maanviljelyä ja aurinkovoimalaa.

Jokaisella hankkeella on oma projektipäällikkö, jonka yhteystiedot löytyvät hankekohtaisilta www-sivuilta. Pidämme projektin aikana säännöllisesti yhteyttä maanomistajiin ja kuntaan ja hankkeen aikana järjestetään erilaisia sidosryhmätilaisuuksia. Lähiasukkaita pyritään kontaktoimaan myös henkilökohtaisesti. Lisätietoja hankkeen aikataulusta voi aina kysyä Fortumin hankekehittäjältä, olethan yhteydessä, jos jokin asia mietityttää.

Jokaisella hankkeella on oma aikataulu ja päätöspolku, jotka yleensä esitetään kunnan kaavoitussivulla sekä hankekehittäjän verkkosivuilla. Aikataulut tarkentuvat YVA-menettelyn ja kaavoituksen edetessä. Paras tapa pysyä ajan tasalla on seurata kunnan kuulutuksia, hankkeen verkkosivuja sekä sidosryhmätiedotteita.