Fortum tukee luonnon monimuotoisuushanketta tuulipuistoissaan Närpiössä

(På svenska nedan)

Fortum tukee luonnon monimuotoisuuteen liittyvää tutkimushanketta kahdessa tuulipuistossaan, jotka se omistaa yhdessä kumppaniensa kanssa Närpiössä ja Kristiinankaupungissa. Helsingin yliopiston väitöskirjatutkija Torgny Backmanin johtama tutkimusprojekti tarjoaa tuoreita näkökulmia siihen, miten niityt ja maanhoito voivat yhdistää ekologiset ja taloudelliset hyödyt ja näitä oppeja testataan nyt myös operoivissa tuulivoimapuistoissa Pjelaxissa ja Kalaxissa.

Syys- lokakuussa tuulipuistojen sora-alueille perustetaan 5X5 metrin kokoisia testiruutuja 12 eri lokaatioon, joihin tullaan levittämään tarkasti vakioitu maa-aines sekä kahta erilaista runsaslajista niittysiemenseosta. Testipaikat eivät häiritse tuulivoimaloiden operointia tai huoltoa. Tavoitteena on arvioida, miten kukkivat alueet voivat lisätä biologista monimuotoisuutta, vahvistaa tuulivoimapuiston visuaalista arvoa ja samalla tuottaa kohtuullista satoa esimerkiksi kompostiin tai biokaasukäyttöön.

- Projekti on käynnissä vuosina 2025–2028 ja käyn muutaman kerran vuodessa tutkimassa kasveja sekä hyönteisiä ja mittaamassa biomassan tuotantopotentiaalia. Alueet on nyt valikoitu niin, että huoltoliikenne ei vaikeutuisi, jos mikäli konseptia laajennetaan. Tuulivoimala-alueet ovat otollista tutkimusaluetta, koska niissä on suuria käyttämättömiä, tasasia sorapintoja. Tutkin, miten kukkivien alueiden perustaminen edistää kasvien ja pölyttäjien monimuotoisuutta sekä sitä, miten biomassaa voidaan tuottaa ja hyödyntää paikallistaloutta mahdollisesti hyödyttävällä tavalla, kertoo Backman projektistaan.

Maatyöt käynnistyvät syyskuussa Kalaxissa sekä Pjelaxissa yhteistyössä tutkijan, paikallisten urakoitsijoiden Entreprenad C. Fred, E.Nyman Transport, ja Simons Transportin sekä Fortumin tuulivoimatiimin kanssa.

- Fortum on sitoutunut siihen, ettei sen nykyisistä ja uusista toiminnoista aiheudu maanpäällisen luonnon monimuotoisuuden heikentymistä vuodesta 2030 alkaen. Tämä tarkoittaa konkreettisia toimia haittojen välttämiseksi, lieventämiseksi, ennallistamiseksi ja kompensoimiseksi sekä paikallisten biodiversiteettihankkeiden toteuttamista. Omien toimiemme lisäksi tuemme ehdottomasti paikallisia aloitteita ja tutkimushankkeita aiheen ympäriltä, sanoo Johanna Korpela, Fortumin tuuli- ja aurinkovoiman vastuullisuusasiantuntija.

Pjelax-tuulipuisto otettiin käyttöön keväällä 2024, Fortum omistaa tuulipuistosta 60 % energiayhtiö Helenin omistaessa 40%. Puisto tuottaa vuosittain jopa 1,1 TWh uusiutuvaa sähköä 56 turbiinin voimin. Pjelax sijaitsee Närpiön ja Kristiinankaupungin alueilla.

Kalax-tuulivoimapuisto Närpiössä on Energy Infrastucture Partnersin ja Fortumin yhteisomistuksessa oleva 21 tuuliturbiinin tuulipuisto, joka otettiin käyttöön vuonna 2020. Fortum vastaa Kalaxin operatiivisesta toiminnasta.

Lisää Pjelaxin tuulipuistosta.

 

Forskningsprojekt kring biologisk mångfald stöds i Fortums vindkraftsparker

Fortum stödjer ett forskningsprojekt kring biologisk mångfald i två av sina vindkraftsparker som företaget äger tillsammans med sina partners i Närpes och Kristinestad. Forskningsprojektet leds av Torgny Backman, doktorand vid Helsingfors universitet, och erbjuder nya perspektiv på hur ängar och markvård kan förena ekologiska och ekonomiska fördelar. Dessa lärdomar testas nu även i de operativa vindkraftsparkerna i Pjelax och Kalax.

I september kommer två testytor på 5x5 meter att etableras på 12 platser inom parkernas grusplaner. Dessa ytor kommer att förses med noggrant standardiserad jordmassa samt en artrik inhemsk ängsfröblandning och en blomrik konventionell vall-/viltåkerblandning. Testområdena påverkar inte driften eller underhållet av vindkraftverken och områdena har valts så att underhållstrafiken inte försvåras om konceptet skulle utvidgas. Målet är att utvärdera hur blommande områden kan öka den biologiska mångfalden, stärka vindparkens visuella värde och samtidigt ge rimlig avkastning, exempelvis för kompost eller biogasproduktion.

– Projektet pågår under åren 2025–2028 och jag kommer att undersöka växter och insekter samt mäta biomassaproduktionspotentialen några gånger per år. Vindkraftsområden är gynnsamma forskningsmiljöer eftersom de erbjuder stora, outnyttjade grusytor med jämna och förutsägbara förhållanden. Det gör det möjligt att testa hur anläggning av blommande marker kan gynna mångfalden av växter och pollinatörer samtidigt som biomassan kan skördas och tas tillvara på ett ekonomiskt hållbart sätt, vilket också kan bidra till lokalsamhällets ekonomi, säger Backman om sitt projekt.

Markarbetet inleds i september i Kalax och Pjelax i samarbete med forskaren, lokala entreprenörer Entreprenad C. Fred, E.Nyman Transport i Kalax och Simons Transport i Pjelax samt Fortums vindkraftsteam.

– Fortum har förbundit sig att från och med 2030 säkerställa att dess nuvarande och framtida verksamheter inte försämrar den biologiska mångfalden ovan jord. Detta innebär konkreta åtgärder för att undvika, mildra, återställa och kompensera negativa effekter samt genomföra lokala biodiversitetsprojekt. Utöver våra egna insatser stödjer vi starkt lokala initiativ och forskningsprojekt inom området, säger Johanna Korpela, hållbarhetsexpert för vind- och solkraft på Fortum.

Vindkraftsparken i Pjelax togs i drift våren 2024. Fortum äger 60 % av parken och energibolaget Helen äger 40 %. Parken producerar årligen upp till 1,1 TWh förnybar el med 56 turbiner. Pjelax vindkraftspark ligger i Närpes och Kristinestads områden.

Vindkraftsparken Kalax i Närpes är ett samägande mellan Energy Infrastructure Partners och Fortum. Den består av 21 turbiner och togs i drift år 2020. Fortum ansvarar för den operativa verksamheten i Kalax.

Mer om Pjelax vindkaftspark.