Näin sähkön hinta muodostuu

Sähkön hinta koostuu kolmesta osasta

Sähkön hintaa kannattaa tarkkailla säännöllisesti - vähintään aina silloin, kun sähkölaskun maksun aika koittaa. Sähkölaskun kokonaishinta muodostuu kolmesta osasta: sähköenergian hinnasta, sähkönsiirron hinnasta sekä sähköveroista. Vain niistä ensimmäiseen sinä voit vaikuttaa. Tarkastellaan seuraavaksi näitä kolmea osaa.

1. Sähkö­energia

Sähkön hinnasta puhuttaessa puhutaan yleensä sähköenergiasta maksettavasta hinnasta. Se ilmoitetaan kilowattitunteina (kWh), esimerkiksi 6,39 snt/kWh. Saat kuluttajana vapaasti valita, miltä sähköyhtiöltä sähköenergiasi tilaat. Sähkösopimus onkin fiksua kilpailuttaa silloin tällöin parhaan hinnan ja sopivuuden varmistamiseksi. Mieti ainakin näitä asioita:

• Haluatko maksaa sähköenergiasta kiinteää hintaa? Tällöin sähkön kilowattitunnin hinta pysyy samana koko sopimuskauden ajan, esimerkiksi kaksi vuotta. Jos maksat sähköstä kiinteää hintaa, sen hinnan vaihteluista ei tarvitse murehtia. Tällainen sopimus sopiikin erityisesti kotitalouksille, joissa on korkea sähkönkulutus tai joiden sähkönkulutusta on hankala ennustaa.

• Haluatko mieluummin tilata muuttuvahintaista pörssisähköä? Tällöin sähkön kilowattituntihinta vaihtelee jatkuvasti sähkön kysynnän ja tarjonnan mukaan. Muuttuvahintainen pörssisähkö sopii erityisesti kotitalouksiin, joissa sähkönkulutus on melko tarkkaan tiedossa ja joissa ehkä jopa kyetään ohjaamaan kulutusta edullisille sähkötunneille. Mitä sähkö maksaa juuri nyt? Pörssisähkön hinta määräytyy jokaiselle varttitunnille Nord Pool -sähköpörssissä. Sähkön hinnat seuraavalle päivälle tulevat näkyviin noin klo 15. Voit seurata Fortum Tarkka -hintoja varttituntitasolla täällä.

• Haluatko ehkä yhdistää kiinteä­hin­taisen ja muuttuvahintaisen sähkö­so­pi­muksen edut? Tutustu Fortum Duo -sähkö­so­pimukseen!

2. Sähkön­siirto

Sähkön­siirto tarkoittaa sähkön siirtä­mistä sähkö­ver­kosta kulut­tajien koteihin. Sähkön­siirron hinta tarkoittaa tästä palve­lusta makset­tavaa hintaa. Sähkönsiirrosta vastaa aina paikal­linen sähkö­verk­ko­yhtiö, joka on sähkö­verkon omistaja.

Sähkön siirto­maksu muodostuu kulutuksen mukaan (c/​kWh) ja kiinteästä perus­mak­susta (€/​kk). Sähkön siirto­hintaa ei siis voi kilpai­luttaa, eikä kuluttaja voi vaikuttaa sen hintaan. Kaiken lisäksi siirto­hinnat vaihte­levat eri alueilla riippuen paikal­li­sesta sähkön­siir­to­yh­tiöstä. Sähkön­siirron hintoja valvoo Energia­mark­ki­na­vi­rasto.

Toisin kun sähkö­so­pimus sähkö­ener­giasta, jonka teet itse, sähkön­siir­to­so­pimus tehdään sinun puolestasi verkko­yhtiön kanssa. Kun vaihdat sähkö­so­pi­musta, sähköyh­tiösi ilmoittaa muutok­sesta automaat­ti­sesti paikal­li­selle sähkön­siir­to­yh­tiölle.Jos ostat omako­ti­talon tai vapaa-ajan asunnon, lähtö­koh­tai­sesti sen sähkö­liittymä vaihtaa myös omistajaa. Sähkö­liittymä lasketaan kiinteistön irtai­meksi omaisuu­deksi ja se tulisi mainita kiinteistön kauppa­kirjaan. Tieto sähkö­liit­tymän omista­juuden siirrosta ei siirry sähkö­verk­ko­yh­tiölle automaat­ti­sesti, vaan siitä tulee ilmoittaa erikseen.

3. Sähköverot

Sähköstä maksetaan sähköenergian hinnan ja sähkönsiirron hinnan lisäksi sähköveroa, jonka paikallinen sähköverkkoyhtiö laskuttaa sähkön siirtohinnan mukana - tätä ei siis laskuteta kuluttajalta erikseen.

Sähköenergiasta, sähkön siirrosta, sähköverosta peritään myös arvonlisäveroa, jonka suuruus on 25,5 %.

Miksi sähkön hinta on tyypillisesti korkeampi talvella?

Sähkön hinta määräytyy sähkön kysynnän ja tarjonnan mukaan jokaiselle varttitunnille Nord Pool -sähköpörssissä. Mikä sitten vaikuttaa sähkön tarjontaan? Ja miksi sähkön hinta on tyypillisesti korkeampi talvikuukausina? Seuraavaksi kerromme, mitkä tekijät vaikuttavat siihen, miten sähkön hinta määräytyy.

Sää

Sääolo­suhteet, kuten lämpötila ja sään vaihtelut, voivat vaikuttaa sähkön hintaan. Esimer­kiksi kylminä päivinä lämmi­tys­tarve kasvaa, mikä voi lisätä sähkön kysyntää ja siten nostaa hintoja.

Uusiu­tuvan energian tuotantomäärät vaihtelevat myös sääolosuhteiden ja vuodenaikojen mukaan. Aurin­koe­nergian tuotanto voi olla alhaisemmalla tasolla talvikuukausina vähäi­semmän aurin­gon­valon vuoksi. Tuulie­nergian tuotanto voi niin ikään vaihdella päivien, kuukausien ja vuodenaikojen välillä, sillä se riippuuu alueen tuulio­lo­suh­teista. Vesivoi­ma­lai­tok­setkin voivat tuottaa vähemmän sähköä talvella, jos veden virtaama ja vesiti­lanne ovat alhai­semmat kuin muina vuode­nai­koina. Säätövoimana vesivoima tasapainottaa kuitenkin muita energiantuotantomuotoja ja täyttää aukot energiantuotannossa, kun tuuli ei puhalla tai aurinko paista.

Sähkön saatavuus on siis nykyään kasvavissa määrin säästä riippuvaista, sillä uusiutuvien energialähteiden osuus sähköntuotannosta on jo suuri.

Maailman tapahtumat ympärillämme

Myös geopoliittiset tapahtumat voivat vaikuttaa sähkön hintaan. Päästöoikeuksien kustannukset, hiilen, öljyn ja kaasun markkinahinnat sekä Euroopan Unionin keinot ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ovat muita sähkön hintaan vaikuttavia tekijöitä.

Tarjonta ja kysyntä

Pörssi­sähkön tunti­hinnat perus­tuvat sähkön kysyntään ja tarjontaan. Sen hinta voi siis vaihdella muun muassa sääolo­suh­teiden, polttoai­neiden hintojen, uusiu­tuvan energian tuotannon, ympäris­tö­te­ki­jöiden ja poliit­tisten tapah­tumien mukaan. Esimer­kiksi tuulen voimakkuus ja aurin­gon­paiste voivat vaikuttaa sähkön tuotantoon ja hintoihin.

Talvi­kau­della hinnat saattavat olla korkeampia johtuen suurem­masta lämmi­tys­tar­peesta ja pienem­mästä uusiu­tuvan energian tuotan­nosta. Suurempi lämmitystarve tarkoittaa siis suurempaa sähkön kysyntää, mikä vaikuttaa myös sähkön hintaan.

Kesän ja kevään aikana pörssi­sähkön hinnat saattavat laskea, kun sähkön kysyntä laskee: lämmi­tystä ja valais­tusta tarvitaan vähemmän. Tällä kaudella vesivoiman tuotanto on yleensä korkeam­malla tasolla, joten tarjontaakin on enemmän.