”Kaukolämmön todelliset hiilidioksidipäästöt huomioitava E-luvun määrittelyssä”
Rakennusten energiatehokkuutta mittaavien E-lukujen laskenta uudistuu. Tämä on tervetullutta, sillä erityisesti kaukolämmöntuotanto on kehittynyt isoin harppauksin. Kaukolämmön energiakerroin tulee päivittää nykypäivään, jotta asiakkaat voivat tehdä faktoihin perustuvia päätöksiä, kirjoittaa energiatehokkuusasioihin erikoistunut Business Development Manager Timo Kivi blogissaan.
Eri lämmöntuotantomuotojen uudet E-luvut astuvat voimaan keväällä 2026. E-luku on rakennuksen energiatehokkuuden mittari, joka kertoo, kuinka paljon rakennus kuluttaa laskennallisesti primäärienergiaa vuodessa. Se huomioi eri energiamuodot (esimerkiksi sähkö, kaukolämpö, puu) ja antaa niille erilaiset laskentakertoimet.
E-luvulla on merkitystä, koska suunnittelijat, rakennuttajat ja tilojen käyttäjät tekevät päätöksiään sen perusteella. Siksi on tärkeää, että eri lämmitysratkaisuja kohdellaan oikeudenmukaisesti E-lukujen määrittelyssä ja laskennallinen energiatehokkuus on lähempänä totuutta.
Ympäristöministeriö määrittelee Suomessa käytettävät E-luvun kertoimet, ja niiden uudistaminen pohjautuu osittain EU:n energiatehokkuusdirektiiviin (EPBD). Tällä hetkellä luokkia on seitsemän, A–G, ja kaikkein energiatehokkaimmat rakennukset ovat A-luokkaa.
Kaukolämmön tuotantotavat kehittyneet merkittävästi
Noin 40 prosenttia EU:n loppuenergiakäytöstä ja hiilidioksidipäästöistä syntyy rakennusten lämmittämisestä ja jäähdyttämisestä.
Suomessa E-lukujen arvot uudistettiin viimeksi vuonna 2018, ja ne olivat silloiseen tilanteeseen sopivia. Kaukolämmön tuotantotavat ovat kuitenkin muuttuneet seitsemän vuoden aikana. Siksi myös E-luvun määrittelyä pitää varsinkin kaukolämmön osalta uudistaa.
Muutoksesta konkreettisesti kertoo esimerkiksi se, että me Fortumilla olemme pudottaneet Espoon kaukolämmöntuotannon hiilidioksidipäästöjä liki 60 prosenttia vuoden 2019 tasosta.
E-luvut määriteltävä verkkokohtaisesti
Tarvitsemme E-lukujen määrittelyyn oikeudenmukaista laskentaa, joka huomioi eri tuotantomuotojen todelliset päästöt.
Kaukolämpöyhtiöiden lämmöntuotantotavat vaihtelevat yhtiöittäin. Esimerkiksi me Fortumilla otamme jatkuvasti käyttöön uusia sähköpohjaisia tuotantotapoja kuten sähkökattiloita ja lämpöpumppuja, joilla otetaan talteen hukkalämpöä ulkoilmasta ja erilaisista prosesseista. Käytämme edelleen myös biomassaa, mutta maakaasun pyrimme muuttamaan biokaasuksi vuosikymmenen vaihteessa. Monissa muissakin kaukolämpöyhtiöissä hiilidioksidin ominaispäästöt ovat laskeneet voimakkaasti.
Siksi kaukolämmön E-luvun kertoimet on päivitettävä vastaamaan paremmin kunkin tuotantomuodon todellisia päästöjä, mikä lisää eri tuotantomuotojen todellista vertailtavuutta.
Nykyistä suositeltavampi malli olisi verkostokohtainen kerroinjärjestelmä, joka huomioi eri kaukolämpöyhtiöiden tuotantotavat ja päästöt. Se mahdollistaisi oikeudenmukaisen kilpailun paikallisten lämmitysteknologioiden välillä ja toisaalta kannustaisi kaukolämpöyhtiöitä vähentämään edelleen hiilidioksidipäästöjään.
Ympäristöministeriö pohtii parhaillaan E-lukujen kertoimien tulevaisuutta. Jos kaikki kaukolämpöyhtiöt tulevat käyttämään edelleen yhtä yhteistä kansallista kerrointa, asiakkaiden päätöksenteko ei perustu paikallisen kaukolämmön todelliseen energiatehokkuuteen.
Olemme mukana E-luku-työryhmässä
Kaukolämpö on Suomen yleisin lämmitysmuoto. Energiateollisuus ry:n uusimpien tilastojen mukaan noin 45 prosenttia asuin- ja palvelurakennuksista on sen piirissä. Suoraa sähköä käyttää noin 17 prosenttia ja lämpöpumppuja noin 8 prosenttia rakennuksista.
Erilaisia lämmitysmuotoja tarvitaan, koska Suomen alueet ovat hyvin erilaisia.
Me Fortumilla osallistumme aktiivisesti E-luvun uudistamiseen Energiateollisuus ry:n työryhmässä. Uskomme, että sääntely kehittyy tukemaan reiluja ja markkinaehtoisia ratkaisuja. Jatkamme myös aktiivisesti työtämme kaukolämmön kehittämiseksi kohti mahdollisimman vähäpäästöistä tuotantoa.
Lue lisää sähköistyvästä lämmöntuotannosta: Kohti sähköistä lämmöntuotantoa | Fortum