Uusi sähkökattilalaitos tuottaa pian kaukolämpöä vähäpäästöisesti ja ilman meluhaittoja Espoon Nuijalassa

Fortumin uuden sähkökattilalaitoksen rakennustyöt Espoon Nuijalassa ovat edenneet loppusuoralle. Paljon kiinnostusta herättäneen ja ohikulkijoiden katseita keränneen laitoksen tuotannon on tarkoitus käynnistyä jo seuraavalla lämmityskaudella. Valmistuttuaan Nuijalan uusi, näyttävä maamerkki kattaa noin 10 prosenttia koko sähköisen kaukolämmöntuotannon kapasiteetista.  

”26 miljoonan euron investointi on ollut vaativa hanke, mutta monimutkainen palapeli on pysynyt erinomaisesti hyppysissä. Tällaisissa suurissa ja vaativissa hankkeissa kaikilta tekijöiltä vaaditaan joustavuutta ja kykyä sopeutua muuttuviin olosuhteisiin sekä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Olen ylpeä sujuvasti edenneestä projektistamme", Fortumin projektipäällikkö Kari Korhonen sanoo.

Suuressa rakennushankkeessa on paljon toimijoita, jolloin hyvän yhteistyön merkitys korostuu. Pääurakoitsija GRK:n lisäksi työmaalla on työskennellyt eri vaiheissa noin 80 urakoitsijaa, joiden työntekijät edustavat noin kymmentä eri kansallisuutta. Kaikkiaan hankkeen suunnitteluvaiheeseen on osallistunut noin 150 ammattilaista, rakentamiseen 300.

Fossiilisten polttoaineiden tarve vähenee

Sähkökattilalaitos toimii kuin jättimäinen vedenkeitin, jossa elektrodit kuumentavat veden. Kuuma vesi ohjataan joko suoraan kaukolämpöverkkoon tai lämpöakkuun, josta energiaa puretaan verkkoon tarpeen mukaan.

”Uusi laitos lisää kaukolämmön tuotannon joustavuutta. Sähkökattilalla lämpöä tuotetaan ajankohtina, jolloin sähkö on edullista ja kysyntä vähäistä. Näin laitos tasoittaa myös sähkön kysyntävaihteluita”, Kari Korhonen kertoo.  

Sähkökattilalaitos ja lämpöakku auttavat vähentämään fossiilisten polttoaineiden käyttöä kaukolämmön kysyntäpiikeissä. Esimerkiksi kylminä talvipäivinä öljyä ja kaasua kuluttavan varavoiman käyttöä voidaan vähentää, kun kaukoverkossa hyödynnetään akkuun varastoitua lämpöä. 

Näyttävä lämpöakku kerää katseita

Nuijalassa sähkökattila ja vedenpumppaamo mahtuvat kaksikerroksiseen teollisuusrakennukseen. Samalla tontilla sijaitseva lämpöakku vangitsee sen sijaan ohikulkijoiden katseet. Se on suuri pyöreä vesisäiliö, jonka korkeus on 40 metriä, halkaisija 25 metriä ja tilavuus 20 000 kuutiometriä.

Sisään mahtuvalla vesimäärällä voitaisiin täyttää kymmenen kertaa Helsingin uimastadionin olympia-allas.

"Lämpöakkuun voidaan varastoida energiaa 800 megawattituntia, mikä vastaa noin 13 000 omakotitalon lämmönkulutusta päivässä", Kari Korhonen kertoo.

Nuijalan laitoksen sijainti on valittu niin, että sieltä voidaan toimittaa tehokkaasti energiaa kaukolämpöverkkoon. Tarvittavan sähkön saannin varmistaa puolestaan viereinen sähköasema.

"Kompaktin kokonsa ansiosta sähkökattilalaitos ja lämpöakku voitiin sijoittaa suhteellisen pienelle tontille. Laitoksesta ei aiheudu melu- tai pölyhaittoja ympäristölle.”

Kaupunkikuvalliset vaatimukset korkeat

Uusi sähkökattilalaitos sijaitsee Nuijalantien varrella lähellä Turunväylää Kilon ja Tapiolan välimaastossa. Keskeisellä paikalla toteutettavassa hankkeessa Fortum on tehnyt tiivistä yhteistyötä Espoon kaupungin kanssa.  

"Laitos tulee kaupungin omistamalle tontille. Rakennuslupaprosessin aikana käytiin tiivistä keskustelua siitä, että näyttävälle paikalle tuleva laitos täyttää korkeat kaupunkikuvalliset vaatimukset”, Kari Korhonen sanoo.  

Lämpöakun seinään tulee näyttävä veden liikettä kuvaava taideteos. Taitelijaksi valittiin yhteistyössä Espoon modernin taiteen museon EMMAn kanssa islantilainen Tórdís Erla Zoëga.

Sähköpohjainen tuotanto kasvaa Espoossa

Nuijalan laitoksen lämpöteho on 50 megawattia, ja se kattaa jatkossa noin kymmenen prosenttia Espoon alueen sähköisestä kaukolämmöntuotannosta.

Fortumilla on jo ennestään käytössä kaksi 50 megawatin sähkökattilaa Suomenojalla. Vastaavanlaiset laitokset ovat tulossa myös Kirkkonummen Kolabackenin ja Espoon Hepokorven datakeskusalueille.

Sähköpohjaisen tuotannon lisääminen on osa Fortumin ja Espoon kaupungin yhteistä Espoo Clean Heat -ohjelmaa, joka tukee Espoon kaupungin hiilineutraalisuustavoitteita vähentämällä hiilidioksidin ominaispäästöjä kaukolämmöntuotannossa.

Kaiken kaikkiaan Fortum investoi noin 300 miljoonaa euroa Espoon alueen kaukolämmön kehittämiseen. Sähkön ohella kaukolämmön tuotannossa hyödynnetään entistä enemmän myös hukkalämpöjä, joita saadaan esimerkiksi datakeskuksista ja jätevedestä.