Datakeskusten hukkalämmön kierrätys lisää energiatehokkuutta

Datakeskuksen käyttämä sähköenergia muuttuu tietokoneissa käytännössä kokonaan lämmöksi, joka normaalisti poistetaan jäähdytyksellä ympäristöön. Tämä hukkalämpö voidaan kuitenkin ottaa datakeskuksessa ilma-vesilämmönvaihtimilla talteen ja syötetään lämpöpumppulaitokselle. Noin 30-asteisen hukkalämmön lämpötila nostetaan lämpöpumpuilla sekä kylminä vuodenaikoina myös sähkökattiloilla kaukolämpöverkkoon sopivaksi. Jo valmiiksi 30-asteinen lämmönlähde mahdollistaa lämpöpumppujen hyvin tehokkaan toiminnan. 

Lämpöpumppujen ja sähkökattiloiden käyttämä sähköenergia saadaan kokonaan talteen kaukolämmöksi. Vuositasolla lämpöpumppulaitosten kaukolämmöntuotannosta noin 70 % syntyy datakeskuksen hukkalämmöstä, noin 25 % lämpöpumppujen sähkönkäytöstä ja noin 5 % sähkökattiloiden sähkönkäytöstä. Kaukolämmitykseen käytetty sähkö on tuotettu fossiilivapaasti. 

Datakeskuksen hukkalämmöstä voidaan hyödyntää yli 75 prosenttia. Kesällä kaikkea hukkalämpöä ei vielä voida varastoida, mutta tekniikka kehittyy jatkuvasti.

• Datakeskusten hukkalämpöjen kierrättäminen kaukolämmityksessä vähentäisi Kirkkonummi-Espoo-Kauniainen alueen CO2-päästöjä noin 400 000 tonnia/v (eli noin 1/3 alueen kaikista päästöistä v. 2019). Tämä vastaa noin 200 000 henkilöauton vuosipäästöjä.
• Suunnittelussa pyritään tehokkaaseen maankäyttöön, jotta puustoa kaadetaan mahdollisimman vähän. Puiden kaadon vaikutus hiilinielun pienenemiseen on murto-osa päästövähenemän suuruusluokkaan verrattuna. Espoo-Kauniainen-Kirkkonummen alueella hankkeen päästövähenemän vaikutusta vastaavan hiilinielun luomiseksi pitäisi metsittää noin 10-20 prosenttia Uudenmaan kokoisesta pinta-alasta.
• Verrattuna polttavaan kaukolämpöteknologiaan datakeskuksilla on hyvin vähän käytönaikaisia vaikutuksia. Niistä ei mm. aiheudu paikallisia hiukkaspäästöjä tai polttoaineiden rekkakuljetuksia.
• Datakeskustoimijan investointipäätöksen yhteydessä tehdään usein myös pitkäaikainen sähkönhankintasopimus, jossa on lähes poikkeuksesta vaatimuksena hiilidioksidipäästöttömyys. Usein vaatimuksena on myös, että sähkö tuotetaan hanketta varten tehdyssä laitoksessa, joka meillä tarkoittaa tavallisesti tuulivoimaa. Pohjoismaiseen energiajärjestelmään pelkästään Suomessa on jo nyt suunnitteilla ja rakenteilla tuulivoimaa moninkertaisesti datakeskusten sähkönkulutukseen nähden.  Tuulivoimaa rakennetaan niihin osiin Suomea, joissa tuulta on eniten tarjolla.
• Biodiversiteetti on korkealla Fortumin agendalla. Sekä Espoon että Kirkkonummen kaavahankkeissa kaavoittajat yhteensovittavat luontoarvot ja datakeskusrakentamisen parhaalla mahdollisella tavalla. Alueiden ekologisiin yhteyksiin ja virkistysmahdollisuuksiin kiinnitetään erityistä huomiota.

Liito-oravien reitit

• Rakennettavien korttelialueiden välissä kulkee olemassa oleva liito-oravien latvusyhteys, joka yhdistää Kehä III:n etelä- ja pohjoispuoleiset metsäalueet toisiinsa. Maakunnallisesti ja paikallisesti tärkeä ekologinen yhteys säilytetään asemakaavassa. Kaista-alueen puustoa ei kaadeta.
• Korttelialueiden välissä olevan puustovyöhykkeen leveys on noin 100 metriä. Jakamalla rakennettava alue pohjois- ja eteläsaittiin yhteyskaistasta on saatu minimivaatimuksia leveämpi.

Ilmastovaikutukset

• Tontinluovutuksen yksi ehto on hiilidioksidivapaan sähkön käyttö tontille sijoitettavissa rakennuksissa
• Yhden 100 MW:n konesalin hukkalämmöntuotannon todellinen päästövähenemä on n. 400 000 tCO2 vuodessa
• Hukkalämmön kierrätys mahdollistaa Fortumin viimeisen hiiliyksikön sulkemisen Suomenojalla ja hiilineutraalin kaukolämmön tuotannon osana Espoon kaupungin kunnianhimoisia hiilineutraalisuustavoitteita

Hulevedet

• Hulevesien hallinnassa noudatetaan Espoon ympäristömääräyksiä. Lisäksi selvitetään ylimääräisiä toimia alueen herkkien vesistöjen suojelemiseksi.

Lahokaviosammal

• Kaavassa on säilytetty 2/3 lahokaviosammaleen esiintymispaikoista. Laji on myös todettu yleisemmäksi kuin aiemmin on luultu.

• Suunnitelmassa on uudet jalankulku- ja pyörätiet, koirapuisto ja virkistyskäyttöä lisäävä pysäköintialue, jolta pääsee alueen pohjois- ja luoteispuolen luontokohteisiin
• Kaavassa on suunnitelmat uusille riistasilloille Kehä III:n ja Sundsbergintien ylittävässä kohdassa
• Korttelialueiden hulevedet eivät vaikuta pohjoisrinteen luontokohteiden ja Finnträskin järven alueen purojen ja luonnon noron veden laatuun
• Viidesosa kaavasta on jatkossa virkistys- ja ulkoilualuetta 
• Linnuston suosima lounaisosan kosteikko on jätetty kaavan korttelialueiden ulkopuolelle
• Kaavassa on säilytetty suurin osa lahokaviosammaleen esiintymispaikoista.

• Kaikki alueen olemassa olevat hiihtoladut säilyvät. Hiihtoladut, merkittävimmät ulkoilualueet ja länsipuolella sijaitseva maakunnallisesti merkittävä ekologinen yhteystarve on rajattu rakentamisalueiden ulkopuolelle ja ne tullaan osoittamaan asemakaavassa virkistysalueina.
• Asemakaavan yhteydessä tutkittavat uudet ulkoilureitit tulevat parantamaan merkittävästi alueen virkistysverkostoa: suunnitelmissa on uusi ulkoilureitti ja hiihtolatu, joiden avulla saadaan yhdistettyä Kehä III:n etelä- ja pohjoispuoliset (Oittaan) latu- ja ulkoilureitit toisiinsa alueella jo tällä hetkellä olevan alikulkutunnelin kautta. Suunnittelualueen pohjoisosassa kulkevaa Oittaan ja Leppävaaran välistä ulkoilureittiä on tarkoitus parantaa. Lisäksi Kehä III:n suunnasta tutkitaan uutta ulkoilureittiä Puotismäentien suuntaan. Koska yhteys toteutetaan rinnakkaisena ulkoilureittinä ja latuna, se on käytössä kaikille liikkumismuodoille ympäri vuoden.
• Hepokorpeen tullaan rakentamaan pysäköintipaikkoja ulkoilijoiden tarpeisiin 

• Kaava-alue sijaitsee Kehä III:n sekä Bodominjärven välisellä metsä- ja peltoalueella. Yleiskaavassa alue on varattu elinkeinoelämälle ja teollisuudelle kehätien melu- ja ilmanlaatuvaikutusten vuoksi.
• Datakeskukset ovat teollisuutta, jolla on hyvin vähän käytönaikaista vaikutusta ympäristöönsä
• Alueelle laadittujen kuvasovitusten avulla on arvioitu rakennusten suhdetta viereisiin kulttuurimaisema-, asuin- ja virkistysalueisiin nähden. Valokuvasovitusten perusteella todettiin, että datakeskuksella ei ole merkittäviä maisemallisia vaikutuksia maakunnallisesti arvokkaisiin maisema-alueisiin tai Oittaan virkistysalueelle.
• Rakennusten harjakorkeus rajoitetaan latvuskerrosta matalammalle tasolle. Rakennukset eivät näy Oittaan ulkoilualueelle vaan rakennettava alue jää valtaosin puuston taakse.
• Ilmanlaatuun tai melutasoon vaikutuksia on hyvin vähän tai ei lainkaan. Rakennukset toimivat myös virkistysalueiden meluesteinä.
• Kaavaehdotusvaiheessa maisemavaikutusten arviointia tarkennettiin erityisesti Kehä III:n suunnasta, sillä merkittävimmät maisemalliset vaikutukset kohdistuvat sinne. Kehä III:n tieympäristö eroaa kuitenkin merkittävästi herkemmistä, maakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista, ja suuren mittakaavansa vuoksi se kestää suurempiakin maisemallisia muutoksia.

• Datakeskustoimijoiden tyypillinen vaatimus on tarpeeksi iso ja yhtenäinen tontti
• Tonttivaihtoehtoja on tutkittu yhdessä Espoon kaupungin kanssa ja todettu, että mm. Ämmässuo ei ole asetetuille vaatimuksille riittävän suuri alue
• Hepokorvenkallion ja Kolabackenin alueet sopivat hankkeelle erityisen hyvin, koska ne ovat kaukolämpöverkoston ja riittävän sähköverkon läheisyydessä. Lisäksi alueilla on hyvät liikenneyhteydet ja muu infrastruktuuri.