Jousto lisää Suomen kilpailukykyä
Yhteiskuntamme sähköistyy ja energiantarve kasvaa. Uusiutuva sähköntuotanto lisääntyy ja tarvitsee rinnalleen joustokykyä tasaamaan sääriippuvaisia tuotanto- ja hintapiikkejä. Nopea, ison mittaluokan kysyntäjousto kannattaa toteuttaa sähköpohjaiseen tuotantoon perustuvassa kaukolämpöverkossa, sillä se on kustannustehokkainta niin yhteiskunnalle kuin asiakkaillekin.
Tarvitsemme lisää uusiutuvaa sähköntuotantoa eli tuuli- ja aurinkovoimaa, jotta Suomi saavuttaisi päästö- ja kasvutavoitteensa. Tuulivoimatuotannon kasvu lisää kuitenkin säästä riippuvaisen sähkön osuutta.
Sähkön ja lämmön kulutus lisääntyvät voimakkaasti kylminä vuodenaikoina ja tiettyinä vuorokauden ajankohtina. Suurin osa meistä pistäytyy aamuisin suihkussa ennen töihin lähtöä ja valmistaa illalla ruokaa sähköliedellä.
Uusiutuva sähköntuotanto ei kuitenkaan tyypillisesti osu yksiin näiden kulutushuippujen kanssa. Tähän voimakkaaseen markkinavaihteluun kiteytyy energiantuotannon ja -siirron suuri haaste Suomessa.
Hintavaihtelun tasoittamiseen tarvitaan lisää järjestelmätason joustoa eli keinoja, joilla sähkön epätasainen kysyntä ja sääriippuvainen tarjonta saadaan kohtaamaan paremmin. Jousto voidaan toteuttaa yhdistämällä sähkö- ja lämmitysjärjestelmät yhdeksi energiajärjestelmäksi.
Koko energiajärjestelmän täytyy joustaa
Pääosa kulutuspiikkien haasteista ratkaistaan energiajärjestelmän sisällä. Yksittäisten kiinteistöjen energiankysynnän jousto on arvokasta, mutta tuotannon ja kulutuksen välisiä eroja pitää tasoittaa erityisesti järjestelmätasolla. Kaukolämpöjärjestelmällä on kyky joustaa nopeasti sähkön saatavuuden ja lämmön kysynnän mukaan.
Sähköpohjaisella kaukolämmöllä on merkittävä rooli paitsi vakaan lämmön tuotannossa myös sähkön kysyntäjouston lisääjänä vielä useiden vuosien ajan.
Tuulivoimaa kannattaa käyttää mahdollisimman tehokkaasti, kun sitä on saatavilla.
Kun tuulivoima on edullista, sillä voidaan tuottaa ja varastoida lämpöä kaukolämpöjärjestelmään.
Samalla järjestelmätasolla vähennetään sähkön kysyntää, kun sitä on vähemmän saatavilla.
Joustosta positiivista kierrettä ja kilpailukykyä
Investoinnit lämmityssektorin joustoon tuovat positiivista kierrettä koko Suomen kilpailukyvylle. Lämmöntuotannon jousto vakauttaa osaltaan sähkömarkkinaa, mikä puolestaan luo tilaa rakentaa lisää uusiutuvaa sähköntuotantoa. Fossiiliton ja vakaa sähköntuotanto taas houkuttelee Suomeen uusia teollisuuden investointeja; esimerkiksi datakeskukset tai vedyntuotanto vaativat tasaista ja varmaa sähkönsaantia.
Järjestelmätason joustava lämmöntuotanto ja energian varastointi on tehokkainta toteuttaa lähellä kysyntää. Silloin tarvitaan vähemmän investointeja sähkönsiirtoverkkoon, ja järjestelmän kokonaiskustannukset pysyvät pienempinä. Samalla lämmitysverkon joustokyky voi vapauttaa kapasiteettia liikennesektorille ja sähköautojen lataamiseen.
Myös lämmönkäyttäjät hyötyvät kaukolämmön joustosta. Vaihtelevan sähköntuotannon hyödyntäminen vakauttaa lämmön tuotantokustannuksia, mikä näkyy usein myös asiakashinnoissa.
Lue lisää sähköistymisen taloudellisista hyödyistä
Sähköistyvä kaukolämpö edistää Suomen tavoitteita
Uusiutuvaa sähköä kannattaa käyttää mahdollisimman tehokkaasti koko energiajärjestelmän näkökulmasta. Sähkönkäytön ulottaminen myös lämmitykseen tasapainottaa energiajärjestelmää ja auttaa houkuttelemaan investointeja Suomeen.
Suomen ensimmäinen dynaaminen sähköliittymä
Suomenojan sähkökattilat ovat kouriintuntuva esimerkki kaukolämmön sähköistymisestä. Kaksi kompaktia sähkökattilaa on samassa tilassa, jossa sijaitsi aiemmin iso kivihiilikattila.
Energiajärjestelmän jousto varmistettava, jotta puhtaan siirtymän investoinnit saadaan Suomeen
Suomen sähköntuotanto on yli 90-prosenttisesti päästötöntä ja hinnaltaan kilpailukykyistä, mikä hallituksen positiivisten toimien ja verohyvitysten lisäksi toivottavasti houkuttelee hiilidioksidipäästöistään eroon pyrkivää teollisuutta maahan.
Kysymyksiä ja vastauksia joustosta
Sähkön ja lämmön kulutus lisääntyvät voimakkaasti kylminä vuodenaikoina ja tiettyinä vuorokauden ajankohtina. Uusiutuva tuotanto ei kuitenkaan aina osu yksiin kulutushuippujen kanssa.
Vaikka sähkön hinta on Suomessa keskimäärin Euroopan halvinta, se myös vaihtelee täällä eniten. Vaihtelun tasoittamiseen tarvitaan lisää järjestelmätason joustoa eli keinoja, joilla sähkön epätasainen kysyntä ja sääriippuvainen tarjonta saadaan kohtaamaan paremmin.
Keskeisiä jouston työkaluja ovat kaukolämpöverkkoon kytketyt sähkökattilat ja lämpöakut. Ne voivat tuottaa ja varastoida huomattavan määrän lämpöenergiaa, kun sähkö on edullista. Kun sen hinta kipuaa ylös, akuista ohjataan sähköä kiinteistöihin. Lämpöakut ovat myös monin verroin edullisempia kuin sähköakut.
Kaukolämpöverkkoon kytketyt lämpöpumput käyttävät sähköä erittäin hyvällä hyötysuhteella myös kalliimman sähkön aikana.
Kaukolämpöjärjestelmässä itsessään on sisäänrakennettuna joustoelementtejä, jotka vähentävät tarvetta sähkönsiirron lisäkapasiteettiin. Esimerkiksi pelkästään Espoon alueen 900 kilometrin kaukolämpöverkossa on noin 62 000 kuutiota kaukolämpövettä, pois lukien lämpöakut. Jo Espoon kaukolämpöverkostoa vastaavan sähköakun tuoman joustopotentiaalin hintalappu nousisi miljardiin euroon.
Jousto vakauttaa sähkön hintaa, kun sähkön epätasainen kysyntä ja sääriippuvainen tarjonta kohtaavat paremmin. Lisäksi vaihtelevan sähköntuotannon hyödyntäminen vakauttaa lämmön tuotantokustannuksia, mikä heijastuu usein myös asiakashintoihin.
Sähkömarkkinan vakaus helpottaa myös lisäinvestointien saamista Suomeen, sillä esimerkiksi datakeskukset vaativat tasaista ja varmaa sähköntuotantoa.