Siirry pääsisältöön

Laaja poliittinen tuki ydinvoimalle ja uusiutuvalle energialle hyvä lähtökohta hallitusneuvotteluihin

Kevättalvinen järvimaisema

Eduskunnan seuraavan nelivuotiskauden 200 kansanedustajaa on nyt valittu, ja vaalituloksen perusteella hallitusneuvottelut käynnistyvät suurimmaksi puolueeksi nousseen kokoomuksen johdolla. Vaalikeskustelussa energia ei noussut keskustelun kärkeen, eikä suuria jakolinjoja muodostunut. Suomessa on laaja poliittinen tuki ydinvoimalle ja uusiutuvalle energialle. Pidämme tätä hyvänä ja realistisena lähtökohtana uuden hallituksen energiapolitiikalle. Pidämme myös tärkeänä, että uusi hallitus pitää kiinni vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteesta, edistää yhteiskunnan sähköistymistä, sektori-integraatiota ja tunnistaa vetytalouden keskeiseksi kasvualaksi.

Puolueilla on toki osittain ristiriitaisia linjauksia muun muassa vihreän siirtymän investointien edistämisestä ja sähkön hintoihin puuttumisesta. Vaalikeskusteluissa kokoomus on korostanut kustannustehokasta, markkinaehtoista ja teknologianeutraalia ilmastopolitiikkaa sekä edullisen sähkön saatavuutta suomalaisille kotitalouksille ja teollisuudelle. Kokoomus on myös ehdottanut muutoksia nykyiseen sähkön marginaalihinnoitteluun sekä haluaisi sähkön hintakaton tukkumarkkinalle. Perussuomalaiset ovat suhtautuneet kriittisesti Suomen 2035 hiilineutraalisuustavoitteeseen ja puolueen sinivalkoisen siirtymän ohjelma korostaa kotimaisten energialähteiden merkitystä. PS on myös halunnut tiukentaa tuulivoimahankkeiden luvitusta ja haluaisi sähkön ”hintaputken”. SDP:n energiapolitiikan tavoitteena on siirtymä uusiutuviin ja päästöttömiin energiamuotoihin, ja puolueen tavoitteena on energiaomavarainen Suomi vuonna 2025. SDP esittää myös sähkön hintakattoa vähittäismarkkinalle.

Fortum on osallistunut aktiivisesti vaalikeskusteluun keskittyen erityisesti vihreään siirtymään ja hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseen liittyviin teemoihin. Olemme korostaneet mm. investointiympäristön ennustettavuutta ja kannustavuutta, luvituksen sujuvoittamista, energiamarkkinoiden kehittämistä, päästöttömän energiantuotannon kilpailukykyä ja energian toimitusvarmuutta. Kyseiset teemat ovat olleet myös useiden puolueiden vaaliohjelmissa ja odotamme niiden olevan keskeisesti mukana hallitusohjelman valmistelussa. Seuraamme aktiivisesti hallitusneuvottelujen etenemistä ja tarjoamme asiantuntemustamme energiapoliittisten ohjelmakirjausten valmisteluun.

Pähkinänkuoressa: Miten vaaleissa kävi?

Sunnuntaina 2.4. pidetyissä eduskuntavaaleissa valittiin seuraavalle nelivuotiskaudelle 200 kansanedustajaa, joista 61 on uusia. Äänestysaktiivisuus oli suunnilleen edellisten vaalien tasolla 71,9 % (2019: 72,1 %). Vaalitulos erityisesti kolmen suurimman puolueen välillä muodostui ennakoidusti tasaiseksi , ja hallitusneuvotteluista odotetaan pitkiä ja haasteellisia. Tulos merkitsee selkeää suunnanmuutosta: oikeisto-konservatiiviset puolueet voittivat, ja päättyneen vaalikauden keskusta-vasemmistolainen hallituspohja hävisi. Kolme puoluetta ovat lähes tasoissa: kokoomus 48, perussuomalaiset 46 ja sosiaalidemokraatit 43 edustajaa.

Vaalituloksen perusteella hallitusneuvottelut käynnistyvät kokoomuksen johdolla. Vaalien voittaja, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on ilmoittanut, että keskustelut hallituksen muodostamisesta aloitetaan pääsiäisen jälkeen, jolloin hallitustunnustelija toimittaa kysymyslistat muille puolueille. Todennäköiset vaihtoehdot ovat oikeistokonservatiivien hallitus tai kokoomuksen ja sosiaalidemokraattien sinipuna. Molempiin kuitenkin tarvitaan mukaan joukko pienempiä puolueita.

Suomen europarlamentaarikoista Miapetra Kumpula-Natri (SDP) ja Laura Huhtasaari (PS) palaavat kotimaan politiikkaan.

Lisätietoja:

Merja 2023

Merja Paavola

Johtaja, konsernin yhteiskuntasuhteet

050 396 1161merja.paavola@fortum.com
Kari 2023

Kari Kankaanpää

Johtaja, konsernin yhteiskuntasuhteet ja ilmastopolitiikka

050 453 2330kari.t.kankaanpaa@fortum.com

Jaa tämä:

  • - Ulkoinen linkki
  • - Ulkoinen linkki
  • - Ulkoinen linkki
  • - Ulkoinen linkki