Siirry pääsisältöön

Lehdistötiedote

Fortum: Sähköistymisen kiihdyttäminen vaatii kysyntää sen lopputuotteille

27. marraskuuta 2025 klo 9.50 UTC+2

FORTUM OYJ LEHDISTÖTIEDOTE 27.11.2025

Suomalaiset eivät pääosin ole valmiita maksamaan korkeampaa hintaa tuotteista tai palveluista, joiden valmistamisessa käytetty energia on vähäpäästöistä. Tämä selviää Fortumin teettämässä Sähköistyvä Suomi -kyselytutkimuksessa, johon vastasi yli 2000 suomalaista syyskuussa.

Kuluttajien haluttomuus maksaa enemmän sähköistyvän teollisuuden valmistamista, vähäpäästöisistä tuotteista vaikuttaa osaltaan teollisuuden ja sähköntuottajien investointihalukuuteen. Teollisuus tekee investointeja uuteen tuotantoon vasta kun sillä on näkyvyys vähäpäästöisten tuotteidensa kysyntään, ja sähköntuottajat investoivat uuteen sähköntuotantoon vasta kun sille nähdään kysyntää teollisuudessa ja yhteiskunnassa.

“Sähköistyminen on valtava mahdollisuus Suomelle ja muille Pohjoismaille. Jotta teollisuutemme pystyy lunastamaan sähköistymisen tarjoaman potentiaalin, tarvitaan pitkäjänteistä ja päättäväistä politiikka niin kansallisella kuin EU-tasolla. Avainasemassa ovat sähköistymis- ja ilmastotavoitteet, joista ei ole varaa lipsua, jotta edellytykset uusille, vähäpäästöistä sähköä käyttäville investoinneille olisivat mahdollisimman hyvät”, toteaa Simon-Erik Ollus, Fortumilla suurasiakkaista ja markkinoista vastaava johtaja.

Hiilijalanjälki ei näy tuotteiden hinnassa

Kansalaisista 44 % ei ole valmiita maksamaan korkeampaa hintaa sillä perusteella, että käytetty energia on päästötöntä tai vähäpäästöistä. Kyselyn mukaan 31 % on kuitenkin valmiita maksamaan enemmän kodinkoneista, jos ne ovat energiatehokkaita tai vaatteista ja muista tekstiileistä (22 %), mikäli ne tuotetaan vähäpäästöisesti tai kierrätysmateriaaleista.

Selvityksessä otettiin myös kantaa energiatuotannon rakentamiseen koti- tai mökkipaikkakunnalle. Mieluisimpia energiantuotantolaitoksia olivat aurinkovoima, tuulivoima sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset.

“Markkinavoimat eivät yksinään ohjaa teollisuuden sähköistymistä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Vähähiiliset tuotteet maksavat usein enemmän kuin fossiilisella energialla valmistetut tuotteet. Fossiilisella energialla valmistettujen tuotteiden hinnassa ei tällä hetkellä näy tarpeeksi niiden aiheuttamat ympäristövaikutukset, kuten hiilidioksidipäästöt,” toteaa Göran Roos, professori ja teollisuuspolitiikan neuvonantaja.

Tuotteita ja materiaaleja tulisi palkita vähähiilisyydestä

”Koska kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan vihreistä tuotteista lisähintaa, kysyntää voidaan luoda muun muassa julkisten hankintojen kautta. Tällöin hinta ei olisi hankinnan ainoa ratkaiseva tekijä, vaan myös tuotteiden ilmastojalanjälki otettaisiin huomioon,” jatkaa Roos.

Valtiokonttorin tietojen mukaan valtion, kuntien, kuntayhtymien ja hyvinvointialueiden sekä hyvinvointiyhtymien julkiset hankinnat vuonna 2024 olivat yhteensä noin 38 miljardia euroa. Fossiilivapaan energiankäytön vaatimuksilla osana julkisten hankintojen kriteeristöä voi olla suuri välillinen vaikutus sähköistymiseen.

”Julkisten hankintojen, tuotestandardien ja merkintöjen tulisi palkita materiaalit, joilla on varmennettu vähähiilinen jalanjälki. Voisimme aloittaa teräksestä, alumiinista, kemikaaleista ja akuista. Luomalla selkeää kysyntää vähähiilisille tuotteille, yhteiskunta tukee yritysten luottamusta sähköistää tuotantolinjoja ja ankkuroida uutta tuotantoaan Suomeen. Meidän roolimme Fortumissa on tuottaa vähäpäästöistä sähköä asiakkaidemme tarpeisiin,” täydentää Ollus. 

Miten puhdas siirtymä vastaanotetaan koti- tai mökkipaikkakunnalla?

Vähähiilisten tuotteiden valmistaminen vaatii investointeja uusiin tuotantotapoihin. Selvityksessä vastaajilta kysyttiin, millaisia puhtaan siirtymän teollisuusinvestointeja he toivoisivat koti- tai mökkiympäristöönsä. Hyväksyttävimpiä olivat älykkäät sähkön ja lämmön varastointijärjestelmät, hiilidioksidin talteenottoon ja hyödyntämiseen liittyvät laitokset sekä vetyteollisuus.

“On mielenkiintoista huomata, että hyväksyttävimpien teollisuuslaitosten listalla on sellaisia, joita ei käytännössä vielä ole toiminnassa. Julkisuudessa keskustelua herättäneisiin datakeskuksiin ja vihreän teräksen tuotantoon suomalaiset suhtautuvat penseästi. Nämä ovat hankkeita, jotka etenevät kuntien luvituksessa ja joihin asukkaat ovat voineet ottaa kantaa. Nämä hankkeet myös edistävät sähköistymistä ja sen tuomia hyötyjä,” Ollus pohtii.

“Meillä kaikilla on paljon tehtävää, jotta hankkeiden hyväksyttävyyttä paikallisesti voidaan parantaa. Ilmiön ratkaisemiseen ei ole oikotietä, vaan yhteisöt on otettava mukaan hankkeisiin jo suunnitteluvaiheessa ja viestittävä mahdollisimman avoimesti ja läpinäkyvästi. Meidän on varmistettava, että paikalliset huolet tulevat kuulluiksi ja että myös paikalliset yhteisöt hyötyvät hankkeista,” toteaa Ollus.

Sähköistyvä Suomi -selvitys on luettavissa täältä.

Fortum teki vastaan selvityksen Ruotsissa tänä keväänä. Ruotsin tuloksia voi tarkastella Fortum Ruotsin maasivulta.

Fortum Oyj

Viestintä

Lisätietoja:

Hetta Huittinen-Naskali, johtaja, Suomen viestintä- ja yhteiskuntasuhteet, Fortum
hetta.huittinen-naskali@fortum.com, 040 033 9597.

Fortum News Desk, newsdesk@fortum.com, 040 198 2843.

Fortum

Fortum on pohjoismainen energiayhtiö. Tuotamme ja toimitamme asiakkaillemme ja pohjoismaiselle energiajärjestelmälle energiaa luotettavasti sekä autamme teollisuutta vähentämään hiilidioksidipäästöjään ja kasvamaan. Ydintoimintamme koostuu tehokkaasta ja ensiluokkaisesta vähähiilisestä sähköntuotannosta, asiakasliiketoiminnoista sekä kaukolämmöstä ja -kylmästä. Jo 99 prosenttia Fortumin sähköntuotannosta perustuu uusiutuviin energianlähteisiin ja ydinvoimaan, ja ominaispäästömme ovat Euroopan alhaisimpia. Kunnianhimoiset ja tieteeseen perustuvat, SBTi:n hyväksymät päästövähennystavoitteemme ohjaavat meitä, kun kuljemme kohti nettonollapäästöjä vuoteen 2040 mennessä. Tarjoamme noin 4 500 työntekijällemme turvallisen ja inspiroivan työympäristön. Fortum Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsingissä. fortum.fi

Jaa tämä: