Artikkeli

Näin rakennamme kasvavaa ja kestävää Suomea käytännössä – Fortumin teollisuusaluehankkeet

24. maaliskuuta 2025

Suomen kyky houkutella energiaintensiivisiä investointeja – sekä olemassa olevien teollisuudenalojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen että uusiin teknologioihin – on ratkaisevan tärkeää tulevaisuuden talouskasvulle. Suomessa on paljon vähähiilistä energiaa, mahdollisuus uusiutuvan energian lisärakentamiselle sekä kilpailijamaihin verrattuna edullinen sähkön hinta – Suomi on houkutteleva vaihtoehto Euroopan teollisuusinvestoinneille!

Yksi Fortumin tavoitteista on edistää puhtaaseen sähköntuotantoon perustuvaa puhdasta siirtymää. Tavoitteen mukaisesti pyrimme auttamaan energiaintensiivistä teollisuutta vähentämään päästöjään toteuttamalla alkuvaiheen aluekehitystä teollisuusasiakkaille. Me Fortumilla haluamme olla tiivis osa paikallista yhteisöä ja paikallinen yhteistyö on tärkeä osa jokapäiväistä toimintaamme. Tässä on tärkeimpiä tietoja teollisuusaluehankkeistamme.

Fortum rooli teollisuusaluehankkeissa:

Teemme alkuvaiheen aluekehitystä lyhentääksemme uusien, energiaa vaativien teollisuusinvestointien markkinoilletuloaikaa. Tarjoamme teollisuusalueita eri tarpeisiin, valmiin tai räätälöitävissä olevan kaavoituksen sekä vahvat sähköyhteydet Fingridin kantaverkkoon. Alueiden valmistelu investointeja varten nopeuttaa hankkeiden toteuttamista varsinaisen investoinnin tekijälle 1-4 vuodella.

Fortum ei itse investoi hankkeisiin (datakeskus, P2X-hankkeet jne.) vaan tavoitteenamme on tukea asiakkaidemme sujuvaa hankekehitystä. Fortumin paikallinen tuntemus ja osaaminen suurista hankkeista sekä erityisesti energiasektorin tuntemus tekevät meistä erinomaisen energia- ja hankekehityskumppanin kansainvälisille toimijoille.

Miksi puhdas siirtymä on tärkeä Suomelle ja kunnille?

Puhdas siirtymä on erittäin tärkeä Suomelle ja kunnille useista syistä:

Ilmastonmuutoksen torjunta: Puhdas siirtymä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, mikä auttaa torjumaan ilmastonmuutosta ja sen haitallisia vaikutuksia. Tämä on välttämätöntä ympäristön ja tulevien sukupolvien hyvinvoinnin turvaamiseksi.

Energiaomavaraisuus: Siirtyminen vähäpäästöisiin energialähteisiin, kuten tuuli- ja aurinkovoimaan, vähentää riippuvuutta tuontienergiasta. Tämä parantaa Suomen ja kuntien energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta.

Taloudellinen kilpailukyky: Investoinnit ja lisääntynyt uusiutuvan energian käyttö luovat uusia työpaikkoja ja edistävät talouskasvua. Kunnat voivat hyötyä paikallista taloutta tukevista uusista investoinneista.

Kustannussäästöt: Energiatehokkuuden parantaminen ja uusiutuvien energialähteiden käyttö voivat pitkällä aikavälillä vähentää energiakustannuksia. Kunnat voivat säästää rahaa esimerkiksi energiatehokkaiden rakennusten ja infrastruktuurin avulla.

Kansainvälinen maine: Suomi ja sen kunnat voivat profiloitua edelläkävijöinä puhtaassa siirtymässä, mikä voi houkutella kansainvälisiä investointeja ja yhteistyömahdollisuuksia.

Suomessa on Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) ylläpitämän dataikkunan¹ mukaan vireillä lähes 270 miljardin euron edestä puhtaan siirtymän investointihankkeita. Näistä noin 14 miljardia on jo tuotannossa; valtaosa hankkeista on vielä varhaisessa suunnitteluvaiheessa. EK:n teettämän selvityksen (2024)² mukaan, jos näistä hankkeista toteutuisi vii

Kunnilla on keskeinen rooli investointien toteutumisessa ja elinvoiman vahvistamisessa:

Kunnilla on keskeinen rooli puhtaan siirtymän hankkeiden edistämisessä, sillä kunnat vastaavat paikallisesta maankäytöstä, infrastruktuurista ja palveluista.
Kunnat voivat edistää hankkeiden sijoittumista ja kehittämistä kaavoittamalla sopivia alueita, sujuvoittamalla lupaprosesseja, markkinoimalla vahvuuksiaan, tukemalla koulutusta ja osaamisen kehittämistä sekä tekemällä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa.
Hankkeiden rakennusvaiheen työllistävä vaikutus voi olla paikallisesti erittäin huomattava. Tuotantovaiheen työllistävä vaikutus riippuu hankkeesta.
Yritykset maksavat kunnalle osan yhteisöverosta ja kiinteistöveroa ja paikkakunnalla asuvat työntekijät maksavat kunnallisveroa.

Käymme mielellämme vuoropuhelua kaikissa kunnissa, joissa jo toimimme ja joihin suunnittelemme toimintaa. Yhdessä voimme aikaansaada entistä elinvoimaisempia kuntia, joissa nykyistä hyvää kehitetään ja uudelle annetaan mahdollisuus.

Mitä on puhdas siirtymä?

Puhdas tai vihreä siirtymä tarkoittaa yhteiskunnan ja talouden siirtymistä fossiilisten polttoaineiden käytöstä kohti kestävämpiä ja vähäpäästöisiä energialähteitä. Tärkeä osa tätä on yhteiskunnan ja teollisuuden sähköistyminen. Tämä prosessi sisältää muun muassa päästöttömien energialähteiden, kuten tuuli-, aurinko- ydin- ja vesivoiman, käytön lisäämisen sekä energiatehokkuuden parantamisen. Puhdas siirtymä pyrkii vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ja parantamaan energian omavaraisuutta.

Puhtaan siirtymän hankkeita ovat esimerkiksi vety ja sen johdannaisten valmistus (e-metaanin, sähköiset lentopolttoaineet), akkujen valmistus, vihreä teräs ja alumiinin sekä omalta osaltaan datakeskukset.

Esimerkkejä puhtaan siirtymän hankkeista Suomessa:

Ren-Gas, Lahti: 40–50 MW elektrolysaattori uusiutuvan e-metaanin ja kaukolämmön tuottamiseksi. Rakentamisen on määrä alkaa vuonna 2025, ja kaupallisen tuotannon odotetaan alkavan vuonna 2026. YVA-ohjelmassa arvioidaan hankkeen työllisyysvaikutukseksi rakennusvaiheessa 180 henkilötyövuotta ja operatiivisessa vaiheessa 15-20 työpaikkaa³.

P2X Solutions, Harjavalta: 20 MW:n vihreän vedyn tuotantolaitoksen käyttöönotto on parhaillaan käynnissä. Hankkeen rakentamisvaiheen suorat ja välilliset työllisyysvaikutukset ovat noin 350 henkilötyövuotta. Hankkeen valmistumisen jälkeen pysyviä työpaikkoja arvioidaan syntyvän noin 50⁴.

Microsoft – Espoo, Kirkkonummi ja Vihti: Kolmen datakeskusalueen rakentaminen on käynnistynyt. Rakennusvaiheen aikana arvioidaan tarvittavan noin 7,9 miljoonaa työtuntia ja yli 1 936 työpaikkaa huippurakennusvaiheen aikana. Operatiivisessa vaiheessa esimerkiksi Kirkkonummen datakeskuksen arvioidaan työllistävän YVA-selostuksen mukaan 120-240 henkilöä⁵. Fortum rakentaa Kirkkonummen ja Espoon datakeskuksien yhteyteen lämpöpumppulaitokset, jotka kierrättävät datakeskuksien hukkalämmön kaukolämmöksi.

Mikä olisi verokertymä, jos vihreiden investointien hankekannasta toteutuisi 20 % ja niiden elinkaari olisi 30 vuotta? Elinkeinoelämän Keskusliiton selvityksen (2024) mukaan:

Ansiotuloverot kasvaisivat vuositasolla noin 170 miljoonalla eurolla, kumulatiivisesti 30 vuoden aikana yhteensä 5 miljardia euroa.
Yhteisöverot kasvaisivat vuositasolla noin 40 miljoonalla eurolla, kumulatiivisesti noin 1 miljardin verran.
Kiinteistöverotulot kasvaisivat vuositasolla noin 330 miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaisi noin kuudenneksen kasvua nykyiseen vuosittaiseen kiinteistöverokertymään. Kumulatiivisesti kiinteistöverotulot kasvaisivat 30 vuoden aikana jopa 10 miljardia euroa.