Siirry pääsisältöön

Iso-Petäjämäen tuulivoimahanke

Fortum suunnittelee Iso-Petäjämäen tuulivoimahanketta Lapinlahden kunnan pohjoisosaan, Horsmanmäen lounaispuolelle. Alue on tällä hetkellä pääosin metsätalouskäytössä. Etäisyys Lapinlahden kuntakeskukseen on noin 8 kilometriä. Hankkeen suunnittelussa on kiinnitetty huomiota maisemavaikutuksiin, erityisesti Väisälänmäen kansallismaiseman osalta, joka sijaitsee noin 14 kilometrin päässä hankealueesta. 

Hankesuunnitelmien mukaan Iso-Petäjämäen alueelle suunnitellaan sijoitettavaksi kymmenen tuulivoimalaa, jotka olisivat enintään 270 metriä korkeita. 

Sähkönsiirto on tarkoitus toteuttaa hankealueen sisällä maakaapeleilla, jotka johtavat tuulivoimapuiston omaan sähköasemaan. Ulkoisen sähkönsiirron osalta on tarkasteltu kahta vaihtoehtoista liittymispistettä. Ensimmäinen vaihtoehto on liittyminen Iisalmeen suunnitteilla olevalle Tervakorven sähköasemalle, johon yhteys kulkisi Fingridin jo olemassa olevan 110 kilovoltin voimajohdon johtoaluetta pitkin. Toinen vaihtoehto on liittyminen suoraan hankealueen länsipuolelle rakenteilla olevaan Fingridin 400 kilovoltin voimajohtoon.

Ajankohtaista hankkeessa

Iso-Petäjämäen tuulivoimahanke maanvuokrasopimuksineen siirtyi yrityskaupan yhteydessä Fortumille marraskuussa 2025, hanketta kehitettiin aikaisemmin ABO Energyllä. 

Kaavan hyväksymiskäsittely on suunniteltu vuodelle 2026. Hankkeen kaavaehdotus on ollut toisen kerran nähtävillä toukokuussa 2025.

Hankkeen kehitysvaiheet

Iso-Petäjämäen tuulivoimahankkeen valmistelu käynnistyi vuonna 2021 alueen soveltuvuuden alustavilla selvityksillä. Vuoden 2022 solmittiin ensimmäiset maanvuokrasopimukset ja loppuvuodesta 2022 hyväksyttiin kaavoitusaloite kunnanhallituksessa. Samalla käynnistettiin kaavoitustyö ja ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). 

Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) sekä YVA-ohjelma asetettiin nähtäville alkuvuodesta 2023. Lisäksi vuoden 2023 aikana toteutettiin luonto- ja arkeologiset selvitykset, pystytettiin tuulimittausmasto ja laadittiin melu- ja välkemallinnukset. 

Hankkeen kaavaluonnos ja YVA-selostus asetettiin nähtäville alkuvuodesta 2024. Nähtävilläolon yhteydessä järjestettiin myös kolmas yleisötilaisuus ja työpaja kuntalaisille. Yhteysviranomainen antoi perustellun päätelmän YVA-selostuksesta keväällä 2024. Perustellun päätelmän jälkeen kaavamateriaaliin tehtiin muutoksia saadun palautteen perusteella ja kaavaehdotus asetettiin nähtäville syksyllä 2024.

 

Karoliina Oksanen

Karoliina Oksanen

Hankekehityspäällikkö

karoliina.oksanen@fortum.com

Usein kysytyt kysymykset tuuli- ja aurinkovoimasta

Hankkeet tuovat kunnalle kiinteistöverotuloja sekä maanomistajille vuokratuloja ja ne työllistävät paikallisia yrityksiä erityisesti rakentamisen aikana. Rakennusvaiheessa hyödynnetään usein alueen maanrakennus-, kuljetus- ja majoituspalveluita. Myös hankealueen tieverkosto paranee. Laajemmin hanke vahvistaa alueen energiaomavaraisuutta ja tukee uusien teollisten investointien syntymistä uusiutuvan sähkön saatavuuden ansiosta.

Maanvuokrasopimuksessa maanomistaja ja hanketta kehittävä yritys sopivat maanvuokrauksen ehdoista. Sopimuksen nojalla yrityksellä on oikeus suunnitella hanketta maanomistajan maalle ja myös rakentaa se, mikäli hankkeelle saadaan tarvittavat luvat. Maanvuokrasopimus on voimassa koko hankkeen elinkaaren ajan, tyypillisesti 40-50 vuotta. Sopimus kattaa rakentamisalueen lisäksi tarvittavat kulkuyhteydet ja mahdolliset kaapelointi- tai sähkönsiirtoalueet. Maanomistaja säilyttää omistusoikeuden maahan ja voi jatkaa esimerkiksi metsätalouden harjoittamista tuulivoimahankealueella. Hankekehittäjä vastaa luvituksesta, rakentamisesta ja sopimuksen päätyttyä voimaloiden purkamisesta.

Paikalliset urakoitsijat voivat osallistua tarjouskilpailuihin rakentamisvaiheessa. Pyrimme aina ensisijaisesti löytämään kumppanit paikallisesti. Tuulivoimahankkeen rakennusaika on tyypillisesti noin kaksi vuotta, aurinkovoimahankkeen yhdestä kahteen vuotta. Rakentamisajan työllistävä vaikutus ulottuu myös paikallisiin lähipalveluihin, kuten ravintola- ja hotellitoimintaan.

Rakentamisen aikana tarvitaan laajasti paikallisia palveluita: maanrakennusta, kuljetuksia, betonitöitä, sähköasennuksia ja majoitusta sekä ruokapalveluita. Paikalliset yritykset voivat olla mukana myös käytön aikaisissa palveluissa, kuten tienhoidossa, talvikunnossapidossa tai vartioinnissa.

Tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden ympäristövaikutukset arvioidaan suunnittelun alkuvaiheessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä eli YVA:ssa sekä osana kaavoitusta. Arvioitavia vaikutuksia ovat mm. linnusto ja muut luontoarvot, melu, välke, maisemavaikutukset sekä vaikutukset liikenne ja elinkeino. Arviointi tehdään aina riippumattomien asiantuntijoiden toimesta ja sen tulokset julkaistaan avoimesti useassa vaiheessa lausuntokierrokselle. 

Fortum on sitoutunut toimimaan tuuli- ja aurinkovoiman hankekehityksessä ekologisen lievennyshierarkian mukaisesti. Hyödynnämme monipuolisesti paikkatieto- ja ympäristöosaamista projektien alkuvaiheessa, jotta hankealue olisi mahdollisimman soveltuva uusiutuvan energian käyttöön. Hankkeen edetessä luvittamiseen, selvitetään luontoarvot vielä tarkemmin, muun muassa osana YVA-menettelyn kartoituksia, jotka kestävät tyypillisesti 1-2 vuotta. Pyrimme paikantamaan hankealueita, joiden luontoarvot eivät lähtökohtaisesti ole merkittäviä kuten mm. peltomaat aurinkovoimaa suunniteltaessa. Lisäksi välttämiskriteeriä noudattaen on tärkeää, että hankkeessa hyödynnetään mahdollisimman paljon jo olemassa olevaa infraa. Haittoja voidaan tuulivoimahankkeessa lieventää esimerkiksi voimaloiden sijoittelulla ja rakennusvaiheen ajoituksella.

Noudatamme voimaloiden elinkaaren päättyessä silloin voimassa olevaa lainsäädäntöä purkamisen suhteen. Yksittäisen tuulivoimalan elinkaari on noin 20-35 vuotta. Elinkaaren päättyessä voimalaitoksen torni ja muut metalliosat kierrätetään. Lapojen kierrätykseen on kehitteillä uusia menetelmiä. Tuuliturbiinin purkamisen jälkeen alue voidaan ennallistaa, tai kierrätettävä turbiini voidaan korvata mahdollisuuksien mukaan uudella. Aurinkopaneelit ovat pääosin kierrätettäviä. Aurinkopaneelit kuuluvat EU:n sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätysvaatimus direktiivin WEEE:n piiriin, joten niiden valmistajien on pakko järjestää kierrätys, jotta paneeleja voidaan myydä EU:ssa. Kierrätyksen kustantaminen ei ole maanomistajan vastuulla.

Sopimusten ja lupien mukaan hankkeen omistaja vastaa purkamisesta ja alueen maisemoinnista. Purkukustannusten varmistamiseen käytetään uudemmissa sopimuksissa erilaisia ennallistamis- ja vakuusjärjestelyjä, joiden toteutustavat vaihtelevat alueittain ja sopimuksittain.

Tuulivoimaloiden sijoittelu perustuu melu- ja välkemallinnuksiin, jotta häiriöt pysyvät kohtuullisina. Suomessa melumallinnusten raja-arvot on säädetty Ympäristöministeriön toimesta. 

Aurinkovoimaloiden sijoittelussa tehdään mm. maisemamallinnuksia tultaessa lähemmäksi asuinkiinteistöjä. Etäisyydet asutukseen ovat aurinkohankkeissa tapauskohtaisia, joita säädetään luvitusprosessin aikana palautteen ja keskustelujen edetessä. 

Yleisesti etäisyydet riippuvat kaavoituksesta, melu- ja välkemallinnuksesta sekä viranomaisten tai kunnan ohjeista. Yleisesti tuulivoimalat sijoitetaan vähintään 1-2km päähän asutuksesta, jotta melu ja välke pysyvät alle ohjearvojen. Aurinkovoimaloille ei ole vastaavia minimietäisyyksiä, mutta näkö- ja heijastusvaikutukset huomioidaan suunnittelussa.

Tuulivoimapuisto ei ole suljettu alue, mutta rakennusten ja voimaloiden välittömässä läheisyydessä liikkumista kannattaa välttää turvallisuussyistä, etenkin talviaikaan jäänheittoriskin vuoksi. Aurinkovoimala-alueet ovat tyypillisesti aidattuja, lukuun ottamatta mahdollisia käytäviä riistaa tai huoltoa varten. Aitaus tehdään yleensä vain laitteiston suojaamiseksi ja turvallisuuden varmistamiseksi, mutta ympäröivillä alueilla liikkuminen ja muu maankäyttö on sallittua.

Aurinkovoimaa voi yhdistää esimerkiksi lampaiden laidunnukseen ja pölyttäjäystävällisiin niittyihin. Paneelirakenteiden väliin jää tilaa kasvillisuudelle ja aluetta voidaan hyödyntää paikallisen biodiversiteetin vahvistamiseen. Huomioitavaa on ainoastaan, että muu käyttö ei vaaranna sähköasennuksia tai estä huoltoliikennettä. Fortumin aurinkovoimahankkeissa ei tällä hetkellä ole suunnitteilla yhdistää aktiivista maanviljelyä ja aurinkovoimalaa.

Jokaisella hankkeella on oma projektipäällikkö, jonka yhteystiedot löytyvät hankekohtaisilta www-sivuilta. Pidämme projektin aikana säännöllisesti yhteyttä maanomistajiin ja kuntaan ja hankkeen aikana järjestetään erilaisia sidosryhmätilaisuuksia. Lähiasukkaita pyritään kontaktoimaan myös henkilökohtaisesti. Lisätietoja hankkeen aikataulusta voi aina kysyä Fortumin hankekehittäjältä, olethan yhteydessä, jos jokin asia mietityttää.

Jokaisella hankkeella on oma aikataulu ja päätöspolku, jotka yleensä esitetään kunnan kaavoitussivulla sekä hankekehittäjän verkkosivuilla. Aikataulut tarkentuvat YVA-menettelyn ja kaavoituksen edetessä. Paras tapa pysyä ajan tasalla on seurata kunnan kuulutuksia, hankkeen verkkosivuja sekä sidosryhmätiedotteita.

Ajankohtaista tuulivoimasta