Kiiskinevan tuulivoimahanke
Fortum suunnittelee Kiiskinevan tuulivoimahanketta Reisjärven kunnan pohjoisosaan, Haapajärven ja Sievin kuntarajalle. Hankealue koostuu pääasiassa talousmetsistä sekä suoalueista ja lähimmät rakennukset sijaitsevat noin 1,5 kilometrin päässä suunnitelluista tuulivoimaloista.

Kiiskinevan alueelle suunnitellaan sijoitettavaksi 11 tuulivoimalaa, jotka olisivat yksikköteholtaan 7-10 MW ja enintään 320 metriä korkeita.
Hankkeen sisäinen sähkönsiirto on tarkoitus toteuttaa maakaapelilla, joka johdetaan sähköasemalle. Sähköaseman yhteyteen olisi mahdollista sijoittaa myös akkuvarastointijärjestelmä. Sähköasemalta sähkö siirretään todennäköisesti 110 kV liittymisjohdon avulla joko pohjoisessa kulkevaan Nivala–Pysäysperä 110 kV voimalinjaan tai vaihtoehtoisesti Pysäysperän sähköasemalle Haapajärvellä, joka sijaitsee koillisessa. Tällä hetkellä tarkastelussa on yhteensä viisi mahdollista sähkönsiirtoreittiä, joista neljä suuntautuu pohjoiseen ja yksi koilliseen. Voimajohtojen pituudet vaihtelevat vaihtoehdosta riippuen noin yhdeksän ja 18 kilometrin välillä.
Ajankohtaista hankkeessa
Kiiskinevan tuulivoimahanke maanvuokrasopimuksineen siirtyi yrityskaupan yhteydessä Fortumille marraskuussa 2025, hanketta kehitettiin aikaisemmin ABO Energyllä.
Vuosien 2023–2025 aikana hankkeessa ollaan edetty kaavoituksen ja ympäristövaikutusten arvioinnin parissa. Näihin sisältyy muun muassa kaavaluonnoksen laatiminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman valmistelu sekä ympäristövaikutusten arviointiselostuksen kokoaminen ja käsittely.
Hankkeessa on käynnissä kaavaehdotusvaihe.
Hankkeen kehitysvaiheet
Hankkeen valmistelut käynnistyivät vuonna 2021 esiselvityksillä, joiden yhteydessä kartoitettiin alueen soveltuvuutta tuulivoimatuotantoon. Samana vuonna aloitettiin myös maanvuokrasopimusten solmiminen maanomistajien kanssa. Vuonna 2022 kaavoitusaloite sai hyväksynnän, mikä mahdollisti varsinaisen kaavoitusprosessin käynnistämisen.
Usein kysytyt kysymykset tuuli- ja aurinkovoimasta
Hankkeet tuovat kunnalle kiinteistöverotuloja sekä maanomistajille vuokratuloja ja ne työllistävät paikallisia yrityksiä erityisesti rakentamisen aikana. Rakennusvaiheessa hyödynnetään usein alueen maanrakennus-, kuljetus- ja majoituspalveluita. Myös hankealueen tieverkosto paranee. Laajemmin hanke vahvistaa alueen energiaomavaraisuutta ja tukee uusien teollisten investointien syntymistä uusiutuvan sähkön saatavuuden ansiosta.
Maanvuokrasopimuksessa maanomistaja ja hanketta kehittävä yritys sopivat maanvuokrauksen ehdoista. Sopimuksen nojalla yrityksellä on oikeus suunnitella hanketta maanomistajan maalle ja myös rakentaa se, mikäli hankkeelle saadaan tarvittavat luvat. Maanvuokrasopimus on voimassa koko hankkeen elinkaaren ajan, tyypillisesti 40-50 vuotta. Sopimus kattaa rakentamisalueen lisäksi tarvittavat kulkuyhteydet ja mahdolliset kaapelointi- tai sähkönsiirtoalueet. Maanomistaja säilyttää omistusoikeuden maahan ja voi jatkaa esimerkiksi metsätalouden harjoittamista tuulivoimahankealueella. Hankekehittäjä vastaa luvituksesta, rakentamisesta ja sopimuksen päätyttyä voimaloiden purkamisesta.
Paikalliset urakoitsijat voivat osallistua tarjouskilpailuihin rakentamisvaiheessa. Pyrimme aina ensisijaisesti löytämään kumppanit paikallisesti. Tuulivoimahankkeen rakennusaika on tyypillisesti noin kaksi vuotta, aurinkovoimahankkeen yhdestä kahteen vuotta. Rakentamisajan työllistävä vaikutus ulottuu myös paikallisiin lähipalveluihin, kuten ravintola- ja hotellitoimintaan.
Rakentamisen aikana tarvitaan laajasti paikallisia palveluita: maanrakennusta, kuljetuksia, betonitöitä, sähköasennuksia ja majoitusta sekä ruokapalveluita. Paikalliset yritykset voivat olla mukana myös käytön aikaisissa palveluissa, kuten tienhoidossa, talvikunnossapidossa tai vartioinnissa.
Tuuli- ja aurinkovoimahankkeiden ympäristövaikutukset arvioidaan suunnittelun alkuvaiheessa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä eli YVA:ssa sekä osana kaavoitusta. Arvioitavia vaikutuksia ovat mm. linnusto ja muut luontoarvot, melu, välke, maisemavaikutukset sekä vaikutukset liikenne ja elinkeino. Arviointi tehdään aina riippumattomien asiantuntijoiden toimesta ja sen tulokset julkaistaan avoimesti useassa vaiheessa lausuntokierrokselle.
Fortum on sitoutunut toimimaan tuuli- ja aurinkovoiman hankekehityksessä ekologisen lievennyshierarkian mukaisesti. Hyödynnämme monipuolisesti paikkatieto- ja ympäristöosaamista projektien alkuvaiheessa, jotta hankealue olisi mahdollisimman soveltuva uusiutuvan energian käyttöön. Hankkeen edetessä luvittamiseen, selvitetään luontoarvot vielä tarkemmin, muun muassa osana YVA-menettelyn kartoituksia, jotka kestävät tyypillisesti 1-2 vuotta. Pyrimme paikantamaan hankealueita, joiden luontoarvot eivät lähtökohtaisesti ole merkittäviä kuten mm. peltomaat aurinkovoimaa suunniteltaessa. Lisäksi välttämiskriteeriä noudattaen on tärkeää, että hankkeessa hyödynnetään mahdollisimman paljon jo olemassa olevaa infraa. Haittoja voidaan tuulivoimahankkeessa lieventää esimerkiksi voimaloiden sijoittelulla ja rakennusvaiheen ajoituksella.
Noudatamme voimaloiden elinkaaren päättyessä silloin voimassa olevaa lainsäädäntöä purkamisen suhteen. Yksittäisen tuulivoimalan elinkaari on noin 20-35 vuotta. Elinkaaren päättyessä voimalaitoksen torni ja muut metalliosat kierrätetään. Lapojen kierrätykseen on kehitteillä uusia menetelmiä. Tuuliturbiinin purkamisen jälkeen alue voidaan ennallistaa, tai kierrätettävä turbiini voidaan korvata mahdollisuuksien mukaan uudella. Aurinkopaneelit ovat pääosin kierrätettäviä. Aurinkopaneelit kuuluvat EU:n sähkö- ja elektroniikkaromun kierrätysvaatimus direktiivin WEEE:n piiriin, joten niiden valmistajien on pakko järjestää kierrätys, jotta paneeleja voidaan myydä EU:ssa. Kierrätyksen kustantaminen ei ole maanomistajan vastuulla.
Sopimusten ja lupien mukaan hankkeen omistaja vastaa purkamisesta ja alueen maisemoinnista. Purkukustannusten varmistamiseen käytetään uudemmissa sopimuksissa erilaisia ennallistamis- ja vakuusjärjestelyjä, joiden toteutustavat vaihtelevat alueittain ja sopimuksittain.
Tuulivoimaloiden sijoittelu perustuu melu- ja välkemallinnuksiin, jotta häiriöt pysyvät kohtuullisina. Suomessa melumallinnusten raja-arvot on säädetty Ympäristöministeriön toimesta.
Aurinkovoimaloiden sijoittelussa tehdään mm. maisemamallinnuksia tultaessa lähemmäksi asuinkiinteistöjä. Etäisyydet asutukseen ovat aurinkohankkeissa tapauskohtaisia, joita säädetään luvitusprosessin aikana palautteen ja keskustelujen edetessä.
Yleisesti etäisyydet riippuvat kaavoituksesta, melu- ja välkemallinnuksesta sekä viranomaisten tai kunnan ohjeista. Yleisesti tuulivoimalat sijoitetaan vähintään 1-2km päähän asutuksesta, jotta melu ja välke pysyvät alle ohjearvojen. Aurinkovoimaloille ei ole vastaavia minimietäisyyksiä, mutta näkö- ja heijastusvaikutukset huomioidaan suunnittelussa.
Tuulivoimapuisto ei ole suljettu alue, mutta rakennusten ja voimaloiden välittömässä läheisyydessä liikkumista kannattaa välttää turvallisuussyistä, etenkin talviaikaan jäänheittoriskin vuoksi. Aurinkovoimala-alueet ovat tyypillisesti aidattuja, lukuun ottamatta mahdollisia käytäviä riistaa tai huoltoa varten. Aitaus tehdään yleensä vain laitteiston suojaamiseksi ja turvallisuuden varmistamiseksi, mutta ympäröivillä alueilla liikkuminen ja muu maankäyttö on sallittua.
Aurinkovoimaa voi yhdistää esimerkiksi lampaiden laidunnukseen ja pölyttäjäystävällisiin niittyihin. Paneelirakenteiden väliin jää tilaa kasvillisuudelle ja aluetta voidaan hyödyntää paikallisen biodiversiteetin vahvistamiseen. Huomioitavaa on ainoastaan, että muu käyttö ei vaaranna sähköasennuksia tai estä huoltoliikennettä. Fortumin aurinkovoimahankkeissa ei tällä hetkellä ole suunnitteilla yhdistää aktiivista maanviljelyä ja aurinkovoimalaa.
Jokaisella hankkeella on oma projektipäällikkö, jonka yhteystiedot löytyvät hankekohtaisilta www-sivuilta. Pidämme projektin aikana säännöllisesti yhteyttä maanomistajiin ja kuntaan ja hankkeen aikana järjestetään erilaisia sidosryhmätilaisuuksia. Lähiasukkaita pyritään kontaktoimaan myös henkilökohtaisesti. Lisätietoja hankkeen aikataulusta voi aina kysyä Fortumin hankekehittäjältä, olethan yhteydessä, jos jokin asia mietityttää.
Jokaisella hankkeella on oma aikataulu ja päätöspolku, jotka yleensä esitetään kunnan kaavoitussivulla sekä hankekehittäjän verkkosivuilla. Aikataulut tarkentuvat YVA-menettelyn ja kaavoituksen edetessä. Paras tapa pysyä ajan tasalla on seurata kunnan kuulutuksia, hankkeen verkkosivuja sekä sidosryhmätiedotteita.
