Siirry pääsisältöön

Usein kysytyt kysymykset tuulivoimasta

Energiasiirtymässä yhteiskunnat leikkaavat hiilidioksidipäästöjä ja vähentävät fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Siirtymän onnistumiseksi yhä suurempi osa käyttämästämme energiasta on oltava uusiutuvilla tuotantomuodoilla tuotettua sähköä, kuten tuulivoimaa. Tuulivoiman tuotanto on kasvanut Suomessa voimakkaasti viime vuosina. Fortumissa viemme eteenpäin ripeästi kehittyvää tuulivoimaportfoliotamme noin 60 hengen huippuammattilaistiimin voimin. Strategiamme mukaisesti tavoittelemme kasvua maatuulivoimassa kotimarkkinoillamme Pohjoismaissa, jossa tuuliolosuhteet ovat erinomaiset. Mutta mikä tekee tuulivoimasta niin hyvän tuotantomuodon? Entä mitä tehdään silloin, kun ei tuule?

Tuulivoima on uusiutuva sähköntuotantomuoto, jossa tuuli pyörittää suuria roottorin lapoja. Näin tuotetaan liike-energiaa, joka puolestaan muunnetaan sähköksi sähkögeneraattorissa.

Tuulivoima on uusiutuva energian lähde, sillä tuuli on ehtymätön luonnonvara. Tuulivoima ei tuota päästöjä ilmaan, maahan tai veteen. Tuulivoimalla tuotettu sähkö on myös halvempaa muihin tuotantomuotoihin verrattuna, sillä tuuliturbiinin rakentaminen on yleisesti melko huokeaa.

Tuulivoiman haasteena on sen vaihtelevuus. Tuulettomana päivänä tai hetkenä tuulivoimala ei tuota sähköä. Koska tuotantoa ja kulutusta on sähköverkossa oltava joka hetki yhtä paljon, tulee tuulivoiman vähentynyt tuotanto korvata esimerkiksi kasvattamalla vesivoiman tuotantoa tai kulutusjouston kautta.

Tuulivoimalat ovat nykyään entistä korkeampia, minkä vuoksi ne näkyvät kauas. Voimaloiden ulkonäkö jakaa mielipiteitä – joillekin ne ovat kauniita, kun taas toiset kokevat ne rumina. Maisemavaikutuksia voidaan lieventää turbiinien sijoittelulla, ja esimerkiksi perinnemaisemien kohdalla suunnittelulla varmistetaan, etteivät voimalat heikennä maisema-arvoja.

Tuuliturbiineja asennetaan alueille, joilla tuulee paljon. Kun tuuli kulkee turbiinin läpi, roottorin lapojen ainutlaatuinen muoto saa ne pyörimään. Lavat tuottavat pyöriessään liike-energiaa, joka pyörittää sähkögeneraattoriin yhdistettyä akselia.

Tuulipuistojen tuottamaa sähköä käytetään kodeissa ja teollisuudessa. On kuitenkin tärkeää huomata, että tuulienergia on uusiutuvaa toisin kuin monet muut energianlähteet. Tämä tarkoittaa, että tuulivoima on tärkeää myös hiilipohjaisten sähköntuotantomuotojen päästöjen vähentämisessä. Tuulivoimalla onkin tärkeä rooli siirtyessämme hiilidioksidittomaan, uusiutuvan energian tulevaisuuteen sekä yhteiskuntien sähköistyessä.

Silloin energian kysynnän tasapainottamiseksi tarvitaan toinen energialähde: Fortum tasapainottaa tuulivoiman tuotannon suurilla vesivoimavaroillaan. Mahdollisuus käyttää vesivoimalaitoksia epäsäännöllisen tuulivoimatuotannon sääntelyssä on tärkeää nykypäivän energiajärjestelmässä. Ja se yhdistelmä tarjoaa 100 % uusiutuvaa energiaa.

Monilla alueilla ympäri maailmaa tuulee jatkuvasti paljon. Useimmissa tapauksissa onkin järkevää pystyttää tuuliturbiini ottamaan tämä luonnollinen energia talteen. Päiväntasaajan läheisillä alueilla aurinkoenergia voi kuitenkin olla parempi vaihtoehto uusiutuvaan sähköntuotantoon jatkuvan auringonpaisteen ansiosta. Pohjoisilla ja eteläisillä alueilla taas aurinkoenergia ei ole tiettyinä vuodenaikoina tehokasta, joten tuulivoima on todennäköisesti parempi vaihtoehto.

Päästöt pidetään mahdollisimman pieninä tuulivoimapuiston rakentamisen aikana. Rakentamisen jälkeen kuluu pisimmilläänkin alle puoli vuotta, kun kaikki nämä päästöt ovat tulleet kompensoiduksi tuulivoimapuiston tuottamalla uusiutuvalla energialla. Tuotannossa ollessaan, tyypillisesti 20-30 vuoden aikana, tuulivoima on päästötöntä.

Tuulivoima on avainasemassa kun sähkön kysyntä kasvaa liikenteen, teollisuuden ja lämmityksen sähköistyessä. Tuulivoimasta ei aiheudu tuotannon aikana lainkaan päästöjä ilmakehään ja se on uusiutuvaa, joten sillä on tärkeä rooli koko energiajärjestelmän hiilineutraaliuden edistämisessä ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa.

Tuulivoiman tuotanto oli vuonna 2022 jo 11,5 terawattituntia (TWh), mikä vastaa 16,7 prosenttia Suomen kaikesta sähköntuotannosta. Tuulivoima on jo nyt Suomen kolmanneksi suurin uusiutuvan sähkön tuotantomuoto, ja sen tuotantokapasiteetin odotetaan kasvavan Suomessa merkittävästi läpi 2020-luvun.

Fortumilla rakennamme Närpiöön ja Kristiinankaupunkiin yhdessä Helenin kanssa tuotantokapasiteetiltaan 380 MW:n suuruista Pjelaxin tuulipuistoa. Lisäksi meillä on luvituksessa ja ympäristövaikutusten arviointiprosessissa tuulivoimapuistoja yli 1 100 MW:n edestä.

Tutustu Fortumin tuulivoimapuistoihin.

Valtaosa Suomessa sekä muissa pohjoismaissa kulutetusta sähköstä ostetaan pohjoismaiden yhteisessä sähköpörssissä Nord Poolissa. Pörssissä sähkön tuottajat myyvät sähköä kuluttajille – esimerkiksi teollisuudelle tai sähkön myyntiyhtiöille – kysynnän ja tarjonnan mukaan, minkä myötä sähkölle muodostuu päivittäinen hinta vuorokauden jokaiselle tunnille. Pörssin tavoitteena on löytää seuraavan päivän jokaiselle tunnille edullisin sähkön markkinahinta, jolla kysyntä saadaan tyydytettyä.

Jos seuraavana päivänä on hyvä tuulisää, on tuotantokustannuksiltaan edullista tuulivoimaa tarjolla paljon ja kalliimpia tuotantomuotoja tarvitaan vähemmän. Vuositasolla tuulivoiman lisärakentaminen laskee tätä kautta sähkön markkinahintaa

Sähkön markkinahintaan vaikuttaa kuitenkin aina monta tekijää – esimerkiksi kulutusta voikin olla tavanomaista enemmän – minkä vuoksi tuulinenkaan sää ei aina takaa halpaa sähkön hintaa.

Tuulivoiman edullisen hinnan taustalla ovat sen alhaiset tuotantokustannukset. Tuulivoima ei vaadi polttoainetta, mikä laskee tuotantokustannuksia. Kustannukset ovat laskeneet erityisesti tuuliturbiinitekniikan kehityksen myötä: voimalat ovat korkeampia, jolloin ne saavuttavat paremmat tuuliolosuhteet, ja niiden lavat ovat suurempia, mikä kasvattaa yksittäisen turbiinin tuottaman sähkön määrää. Myös tuulivoiman huoltokulut ovat verrattain alhaiset muihin tuotantomuotoihin verrattuna.

Yksittäisen tuulivoimalan elinkaari on noin 20-35 vuotta. Elinkaaren päättyessä voimalaitoksen torni ja muut metalliosat kierrätetään. Lapojen kierrätykseen on kehitteillä uusia menetelmiä. Tuuliturbiinin purkamisen jälkeen alue voidaan ennallistaa, tai kierrätettävä turbiini voidaan korvata mahdollisuuksien mukaan uudella.

Tuulivoima on kehittynyt valtavasti viimeisten vuosikymmenien aikana. Nykyiset voimalat tuottavat jopa kymmenen kertaa enemmän sähköä kuin 2000-luvun alun turbiinit. Yksi nykyaikainen turbiini voi tuottaa vuodessa jopa 20 GWh sähköä, joka kattaa noin 1 000 sähkölämmitteisen omakotitalon vuosikulutuksen.

Kehityksen taustalla on voimaloiden kasvanut koko. Korkeammalla tuulee enemmän, ja siksi korkeammat turbiinit tuottavat enemmän energiaa. Turbiinien lavat valmistetaan muun muassa lasi- ja hiilikuidusta, joka tekee niistä kestävämpiä ja kevyempiä. Se puolestaan on mahdollistanut lapojen pidentämisen, mikä kasvattaa turbiinien tuottaman energian määrää.