Korkeat hintapiikit kertovat, että tarvitsemme tasapainoisempaa energiajärjestelmää

2020-luvulla sähköntuotanto on muuttunut yhä enemmän sääriippuvaiseksi, kun tuuli- ja aurinkovoiman osuus maassamme on kasvanut voimakkaasti. Vähäpäästöisen tuotannon kasvu on tietenkin positiivista, ja niin teolliset asiakkaat kuin tavalliset kuluttajatkin ovat ryhtyneet joustamaan omassa kulutuksessaan hintojen vaihtelun mukaan. Samalla säädettävää tuotantoa on kuitenkin poistunut markkinoilta sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitosten sulkemisen myötä, eikä uutta joustavaa tuotantokapasiteettia ole vesivoiman rinnalle tullut merkittävästi lisää.

Tulevina vuosina sähkön kulutuksen odotetaan kasvavan merkittävästi. Taustalla vaikuttavat lämmityksen, liikenteen ja teollisuuden sähköistyminen sekä yhteiskunnan digitalisaatio. Euroopan kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestön ENTSO-E:n tuoreen arvion mukaan sähkön riittävyys Suomessa on kohtuullisella tasolla lähivuosina, mutta heikkenee 2030-luvulla. Riskinä onkin, että sähköjärjestelmämme muuttuu yhä niukemmaksi, ja tulemme näkemään lisää hintojen rajuakin vaihtelua.

Elämme parhaillaan juuri sellaisia kylmiä ja tuulettomia päiviä, joka korostavat eri tuotantomuotojen tasapainon tärkeyttä. Hintojen vaihtelut kuuluvat moderniin, vähäpäästöiseen sähköjärjestelmään, ja halutessaan kuluttajat voivat suojautua kiinnittämällä sähkönhintaansa. On kuitenkin asiakkaiden ja yhteiskunnan etu, että järjestelmässä vakaa, joustava ja vaihteleva sähköntuotanto tukevat riittävästi toisiaan, ja että asiakkaat voivat luottaa sähkön riittävyyteen kaikissa olosuhteissa. Nykyisellään sähkömarkkina ei varmista tuotantokapasiteetin riittävyyttä, koska se ei kannusta investoimaan joustavaan kapasiteettiin, jolla on rajalliset käyntitunnit. Se ei myöskään kannusta suuriin perusvoimainvestointeihin, joilla on korkeat pääomakustannukset ja pitkät rakennusajat. Näin ollen vaihteleva tuotanto korostuu sähköntuotannon paletissa.

Tuuli- ja aurinkovoima ovat erinomaisia tuotantomuotoja. Niitä on nopeaa ja suhteellisen edullista rakentaa, ja ne tuottavat asiakkaiden toivomaa puhdasta energiaa. Fortumissa näemme, että samalla sähkön riittävyys ja toimitusvarmuus pitää varmistaa mekanismeilla, joilla kannustetaan investoimaan energiajärjestelmän kriittisiin ominaisuuksiin, kuten joustoon ja varastointiin. Pidemmällä aikavälillä tarvitsemme Suomessa myös uutta ydinvoimaa ja pumppuvoimaa. Työ- ja elinkeinoministeriössä on tehty tällä hallituskaudella hyvää työtä fossiilittoman jouston tukimekanismin valmistelussa. Tämä tai vastaava mekanismi olisikin tärkeää saada pikaisesti käyttöön, mitä myös Fingrid uudessa Sähköllä kasvua. Varmasti. – toimenpidesuunnitelmassaan ehdottaa. Toimiva sähkömarkkina auttaa varmistamaan, että suomalaisilla on jatkossakin riittävästi sähköä saatavilla, kohtuulliseen ja ennustettavaan hintaan, ja että maamme on hyvä paikka teollisuudelle investoida.