Sähköistyminen on avain kestävään ja kilpailukykyiseen huomiseen

Suomen hiilineutraaliustavoitteiden saavuttaminen edellyttää, että fossiilista energiaa korvataan vähäpäästöisellä sähköllä laajassa mittakaavassa niin teollisuuden prosesseissa, liikenteessä kuin ja lämmöntuotannossakin. Huolestuttavaa on, että vaikka Suomessa sähköntuotannosta jo 95 % on vähäpäästöistä, ja uusiutuvaan energiaan sekä ydinvoimaan on panostettu, ei sähkönkulutus ole käytännössä kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana.

Sähkön kulutuksen hidas kasvu kertoo muun muassa, ettei teollisuuden sähköistyminen ole vielä tarvittavassa vauhdissa, ettemme ole onnistuneet houkuttelemaan Suomeen uutta sähköä käyttävää teollisuutta ja että liikenteen sähköistyminen etenee hitaasti. Samalla tiedämme, että kaukolämmön tuotanto on sähköistymässä eri puolilla Suomea, mikä on hyvä asia ilmaston kannalta.

Suomen vahvuudet sähköistyvässä maailmassa

Fortumin tuoreen Sähköistyvä Suomi -kyselytutkimuksen* mukaan suomalaiset suhtautuvat myönteisesti yhteiskunnan sähköistymiseen ja näkevät sen tärkeänä muutoksena ilmaston ja energiaomavaraisuuden kannalta. Vaikka sähköistymisellä on kansalaisten tuki, sen merkitystä Suomen ja Pohjoismaiden kilpailukyvylle ei vielä täysin hahmoteta, vain 32 % vastaajista yhdistää sähköistymisen talouskasvuun.

Puhtaan ja kohtuuhintaisen energian luotettava saatavuus on Suomelle merkittävä kilpailuetu. Sähköistymisen edetessä yhä useampi teollisuudenala voi siirtyä puhtaampiin ratkaisuihin, kasvaa tai perustaa toimintansa Suomeen. Tämä tuo lisää työpaikkoja, verotuloja ja vahvistaa Suomen hyvinvoinnin perustaa. Pohjoismaat ja EU ovat jo hyvässä asemassa, mutta kilpailukyvyn kehittäminen edellyttää jatkuvaa panostusta fossiilittomuuteen ja omiin vahvuuksiin.

Lue lisää tutkimustuloksista täältä

Politiikan ennakoitavuutta, kysynnän luontia ja rohkeutta toimia

Sähköistyminen ei tapahdu itsestään. Muutos vaati pitkäjänteistä ja ennustettavaa politiikkaa niin Suomessa kuin EU-tasollakin. Avainasemassa ovat sähköistymis- ja ilmastotavoitteet, joista ei nyt ole varaa lipsua, jotta edellytykset uusille vähäpäästöistä sähköä käyttäville investoinneille olisivat mahdollisimman hyvät. Suomeen onkin suunnitteilla merkittäviä puhtaan siirtymän investointeja esimerkiksi alumiini- ja terästeollisuuteen, vedyn tuotantoon ja datakeskuksiin. Tarvitsemme yrityksiltä rohkeutta investoida, rohkeutta jakaa riskiä eri toimijoiden kesken ja rohkeutta hyväksyä muutos.

Sähköistymisinvestointien tuloksena syntyvien fossiilittomien tuotteiden kysynnän kasvattamiseksi tarvitaan myös konkreettisia ohjauskeinoja. Teollisuus investoi laajasti vain, jos se voi myydä vähähiilisiä tuotteita ennustettavilla markkinoilla, joilla kysyntä on turvattu. Julkisten hankintojen, tuotestandardien ja merkintöjen tulisi palkita materiaalit ja komponentit, joilla on varmennettu, vähähiilinen jalanjälki – alkaen teräksestä, alumiinista, kemikaaleista ja akuista. Luomalla selkeää kysyntää fossiilittomille tuotteille, yhteiskunta voi antaa sijoittajille luottamusta sähköistää tuotantolinjoja ja ankkuroida puhdas teollisuus kotimaahamme.

Fortum on sitoutunut luomaan ratkaisuja, jotka osaltaan tekevät sähköistymisestä totta. Meillä on hyvät edellytykset vastata kasvavaan sähkön kysyntään mm. rakentamalla uutta tuuli- ja aurinkovoimaa. Meillä on myös valmiina tontteja teollisuudelle, joissa on entuudestaan hyvät yhteydet sähköverkkoon ja joille voi kehittää puhtaan siirtymän teollisia hankkeita. Tätä kehitystyötä olemme tehneet läheisessä yhteistyössä kuntien kanssa, ja haluamme edistää avointa vuoropuhelua myös kaikkien muiden sidosryhmiemme kanssa. Yhdessä voimme varmistaa, että sähköistyminen luo kestävää kasvua ja kilpailukykyä Suomeen ja Pohjoismaihin.