Suomen asialla – datatalous on mahdollisuus talouskasvullemme

Digitalisaatio lisää datakeskuksia  

Yhteiskuntien digitalisoituminen alkaa nyt konkreettisesti näkyä arjessamme, kun käsittelemämme datamäärä vaatii yhä enemmän konesaleja tietoliikenteen käsittelyyn. Datakeskukset eivät siis synny itseään varten - ne syntyvät kasvavasta kysynnästä, erilaisten toimintojen sähköistymisestä. Tämänkin tekstin lukeminen vaatii taustalle datakeskusta. 

Me kuluttajina itse luomme tätä kysyntää. Kun katsomme suoratoistopalveluita, tilaamme vaatteita verkkokaupasta tai selaamme loputonta sosiaalisen median virtaa, lisäämme vähitellen datamäärää, joka pitää fyysisesti käsitellä jossain. 

Datakeskukset ovat myös esimerkki siitä, miltä moderni teollinen vallankumous näyttää – tuotantomenetelmämme ja taloudellinen toimeliaisuutemme ovat valtavan muutoksen äärellä. Viime aikoina on puhuttu paljon tekoälyn noususta, mutta taustalla on niin ikään monia muita tekijöitä. Yhä useampi yritys ja julkinen toimija digitalisoi prosessejaan ja toisaalta siirtää käsittelemänsä tiedon fyysisiltä alustoilta pilvipalveluihin. Myös 5G-verkkojen laajentuminen sekä teknisten laitteiden liittäminen internetiin lisää räjähdysmäisesti laskentatehon tarvetta. 

Datakeskustoimijoita on paljon erilaisia 

Datakeskustoimiala on yhtä monimuotoinen kuin esimerkiksi tuottava teollisuus, jossa yhdellä tehtaalla tehdään esimerkiksi ruostumatonta terästä ja toisella kertakäyttökulutukseen soveltuvaa tavaraa. Isot datakeskustoimijat tarjoavat yhteiskunnille kriittisiä palveluita, joiden sijoittaminen Suomeen näinä geopoliittisesti haastavina aikoina voi olla meille kansakuntana äärimmäisen tärkeää. Tietyille palveluille myös latenssilla eli tiedonsiirron maantieteellisellä viiveellä on iso merkitys, ja siksi niiden on sijaittava mahdollisimman lähellä palveluiden käyttöä.  

Kaikkien mahdollisten datakeskushankkeiden niputtaminen yhteen on siksi erikoinen lähestymistapa. Esimerkiksi suomalaisen terveydenhuollon digitaalisten järjestelmien ja kryptovaluutan louhimisen välillä on ilmeisen iso ero. Toisaalta sosiaalisen median toimijoiden datakeskuksia kritisoitaessa jokaisen kannattaisi myös tarkastella omaa kulutuskäyttäytymistään.  

Datakeskukset ovat mahdollisuus, eivät uhka 

Suomen talous ei ole käytännössä kasvanut vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Silti me suomalaiset tunnumme olevan hyvin valikoivia sen suhteen, millaisia ulkomaisia investointeja maahamme saa tulla. Tähän lähestymistapaan toivoisin muutosta, sillä samaan aikaan käymme aktiivista yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten meillä on enää varaa ylläpitää yhteiskunnan turvaverkkoa.  

Datakeskusten ympärille rakentuu paljon taloudellista hyvää, jolla saamme aikaan yhteistä hyvinvointia. Datakeskushankkeet ovat usein pitkäkestoisia projekteja, joissa työpaikkoja syntyy paljon jo rakennusvaiheessa. Kun datakeskukset ovat toiminnassa, vaaditaan niiden ylläpitoon ja huoltoon monen eri alan ja koulutustason ammattilaisia. Välillisiä vaikutuksia ei pidä myöskään unohtaa. Esimerkiksi datajätti Google on työllistänyt Haminassa jo pitkään useita satoja ihmisiä, ja asteittaisten laajennustöiden myötä tarvittava työvoiman määrä on kasvanut entisestään.  

Kasvavan datakeskustoimialan ympärille olisi laajemmalla yhteiskunnallisella ajattelulla mahdollista luoda isompi teknologiaklusteri, jolla on kansantaloudelle entistäkin positiivisempi vaikutus. Tämä vaatii keskustelua myös siitä, miten kansainvälisiä yrityksiä ylipäänsä voidaan paremmin houkutella asettumaan Suomeen. Esimerkkinä voisi mainita Irlannin, joka on alhaisen yritysverotuksen avulla houkutellut jo pitkään teknologiayrityksiä perustamaan Euroopan pääkonttoreja maahan. Tämä on suoraan vaikuttanut siihen, että Irlantiin on myös perustettu runsaasti datakeskuksia, ja asteittain toimialasta on tullut maan suurin työllistäjä. 

Datakeskustoimiala voi omien sähkönhankinnan lisäisyysvaatimustensa myötä edesauttaa poistamaan loputkin sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt. Siksi datakeskusten pyörittämiseen tarvittava uusi hiilidioksidivapaa sähköntuotanto voi vauhdittaa puhdasta siirtymää entisestään.  

Pohjoismaat ovat erinomainen investointiympäristö datakeskuksille 

Suomella on käsissään kaikki valtit hyödyllisten datakeskusinvestointien houkuttelemiseksi maahan. Enkä toisaalta ihmettele, miksi monet datatoimijat ovat niin kiinnostuneita Suomesta uusimpien investointiensa sijoituspaikaksi. 

Suomella on tiettyjä selkeitä etuja globaalissa kilpailussa. Olemme harvassa asuva kansa, joten meillä on tilaa rakentaa. Suomessa on tälläkin hetkellä vapaana paljon isoja, sähkön kantaverkkoa lähellä olevia teollisuustontteja, jotka sopivat datakeskustoimintaan mainiosti. Fortum on tehnyt tiivistä yhteistyötä esimerkiksi Rauman ja Jyväskylän kaupunkien kanssa kehittääkseen näitä alueita suurille datakeskusinvestoinneille. Pohjoinen sijaintimme jo itsessään vähentää merkittävästi ylimääräisten jäähdytysratkaisujen tarvetta datakeskuksiin. Tämä johtaa ympäristöystävällisempään energian ja veden kulutukseen, sekä luonnollisesti pienempiin kustannuksiin.  

Itse sähkön hinta Suomessa ja pohjoismaisella sähkömarkkinalla on jo verrattain edullinen koko Euroopan mittakaavassa, ja tarjolla on yhä enemmän uusiutuvan energian hankkeita datakeskusten hyödynnettäväksi. Myös kantaverkkomme on maailman luotettavimpia, mikä tuo turvallisuutta ja toimintavarmuutta kaikille teollisille toimijoille, mukaan lukien datakeskukset. 

Ei pidä myöskään unohtaa mainita, että Suomi on poliittisesti ja taloudellisesti erittäin vakaa maa, mikä luo hyvän ympäristön pitkäaikaisille investoinneille. Olemme hyvin koulutettu kansa, josta löytyy osaajia kaikkiin datakeskuksen elinkaaren tarpeisiin. Miksi emme siis hyödyntäisi datatalouden tarjoamaa mahdollisuutta ja kiihdyttäisi kansallista hyvinvointiamme toimialan kiinnostuksella sijoittua Suomeen?