Suomi tarvitsee investointimyönteisyyttä nyt enemmän kuin koskaan

Puhdas siirtymä vaatii valtavia investointeja energiaan, infrastruktuuriin, teollisuuteen ja teknologiaan. Suomessa on yhä merkittäviä hiilidioksidipäästöjä jäljellä, ja seuraavat päästövähennykset pitäisi kohdistaa erityisesti teollisuuteen ja liikenteeseen.

Samaan aikaan Suomi kamppailee vakavien julkisen talouden haasteiden kanssa. Ensi hallituskaudelle arvioitu noin 10 miljardin euron sopeutustarve kertoo karua kieltä. Ilman kasvua sopeutukset käyvät yhä vaikeammiksi, eikä hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa saada kestävälle uralle.

Tässä valossa on hämmentävää, että julkisessa keskustelussa kuullaan yhä enemmän puheenvuoroja, joissa erityisesti datatalouden ja digitalisaation investointeja tarkastellaan hyvin kriittisesti. Ikään kuin Suomi voisi valikoida vain ”täydelliset” investoinnit ja torjua muut, vaikka juuri nyt kilpailu puhtaan siirtymän investoinneista on kovempaa kuin koskaan.

On täysin perusteltua kysyä, millaista hyötyä investoinnit tuovat Suomelle. Työpaikat, verotulot, osaamisen kasvu ja alueellinen elinvoima ovat keskeisiä mittareita. Näitä positiivisia asioita ei kuitenkaan saavuteta investointikielteisyydellä tai epävarmuutta lisäävällä politiikalla.

Politiikassa ja investointien houkuttelussa ratkaisee kokonaiskuva: olemmeko maa, joka suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti uusiin hankkeisiin, vai maa, jossa mahdollinen uusi investointi nähdään ensisijaisesti ongelmana? Millaisen viestin Suomi välittää kansainvälisille toimijoille – ja myös kotimaisille yrityksille?

Tällä hetkellä kaikki puhtaan siirtymän investoinnit ovat Suomelle lähtökohtaisesti positiivisia ja tarpeellisia. Ne vauhdittavat yhteiskunnan sähköistymistä ja vahvistavat talouskasvun edellytyksiä. Datakeskukset ovat osa tätä kokonaisuutta. Ne luovat kysyntää puhtaalle sähkölle ja tuovat investointeja myös alueille, jotka kaipaavat uutta elinvoimaa.

Suomella on vahvuuksia, joista moni kilpailijamaa voi vain haaveilla: vähäpäästöistä, edullista ja toimitusvarmaa sähköä – jota voimme kysynnän tahdissa rakentaa lisää – vakaa yhteiskunta ja osaava työvoimaa. Näiden ja muiden vahvuuksien hyödyntäminen edellyttää kuitenkin johdonmukaista viestiä: Suomi haluaa investointeja ja osaa ottaa ne vastaan.

Investointimyönteisyys ei tarkoita kritiikittömyyttä tai kaikista vaatimuksista luopumista. Se tarkoittaa ennakoitavia ja johdonmukaisia poliittisia päätöksiä sekä perusymmärrystä siitä, että ilman investointeja Suomi ei käännä talouttaan kasvu-uralle. Jos Suomi haluaa olla puhtaan siirtymän voittajia eikä sivustakatsoja, investointimyönteisyydestä on tehtävä tietoinen ja johdonmukainen valinta.