Uudessa ydinvoimassa on kyse kasvusta, kilpailukyvystä ja työpaikoista

Työ- ja elinkeinoministeriö julkisti 25.3. AFRY Management Consulting Oy:ltä tilaamansa selvityksen ydinenergian tuotannon edistämisen vaihtoehdoista, kustannuksista ja sähkömarkkinavaikutuksista Suomessa. Afryn selvitys selvitys - Ulkoinen linkki on pääpiirteissään hyvä ja tervetullut, sillä keskustelu uuden ydinvoiman tarpeellisuudesta Suomessa on nyt ajankohtaista. On tärkeää pohtia, millaisen sähköjärjestelmän avulla saavutamme tulevaisuudessa päästövähennyksiä muuallakin kuin sähköntuotannossa ja edistämme samalla suomalaista hyvinvointia.

Uutta ydinvoimaa ei synny markkinaehtoisesti

Saimme Fortumissa yli vuosi sitten päätökseen oman laajan selvityksemme koskien uuden ydinvoiman kaupallisia, teknologisia ja yhteiskunnallisia edellytyksiä Suomessa ja Ruotsissa. Totesimme tuolloin johtopäätöksissämme, ettei uuden ydinvoiman rakentamiselle markkinaehtoisesti ole edellytyksiä Pohjoismaissa. Sitä ei rakenneta markkinaehtoisesti muuallakaan Euroopassa, Ruotsissa, Ranskassa tai Tšekeissä. Tämän tosiasian myös Afry toteaa omassa selvityksessään.

Afryn selvitys vahvistaa myös näkemyksemme suurten ja pienten laitosten kilpailukyvystä. Suurten laitosten tulisi olla kilpailukykyisempiä perusvoiman tuotannossa niiden tarjoaman mittakaavaedun ansiosta. Ne ovat koeteltua, jo käytössä olevaa teknologiaa. Pienet reaktorit (SMR) pohjautuvat taas modulaarisuuteen ja yksinkertaisempaan suunnitteluun, ja siksi tarjoavat mahdollisuuden rakentaa ydinvoimaa myös kohteisiin, joihin suuria laitoksia ei voisi sijoittaa. Niitä voisi rakentaa lähemmäksi kaupunkeja tai teollisia alueita. Lämmöntuotanto on sähköntuotannon ohessa mielenkiintoinen lisä ydinenergialle ja voi parantaa ydinvoiman liiketoiminnallisia edellytyksiä.

SMR:ien kustannustasosta ja kilpailukyvystä ei kuitenkaan ole tarkempaa näyttöä länsimaissa. Ensimmäisten länsimaisten SMR-laitosten rakentaminen alkoi vuonna 2025 Kanadassa. Tulemme vasta tulevien vuosien aikana paremmin ymmärtämään minkälaisia kustannuksia pienten laitosten rakentaminen todellisuudessa vaatii, ja missä aikataulussa niitä voidaan toteuttaa.

Kyse on pohjimmiltaan kasvusta ja hyvinvoinnista

Uuden ydinvoiman kuten myös kaiken uuden sähköntuotannon kannalta ratkaisevaa on kysynnän kasvu. Sähköistäminen on keskeinen keino vähentää teollisuuden ja yhteiskuntien hiilidioksidipäästöjä ja sen odotetaan jopa kaksinkertaistavan sähkön kysynnän Pohjoismaissa vuoteen 2050 mennessä.

Jos merkittävään kysynnän kasvuun vastataan yksin sääriippuvaisella uusiutuvalla energialla, se voi johtaa hyvin volatiiliin sähköjärjestelmään. Tällaisen järjestelmän kustannukset olisivat todennäköisesti korkeat, ja sähkön saatavuuden ja hinnan ennustettavuus rajallista. Asiakkaidemme ja yhteiskunnan kannalta tilanne ei olisi toivottava. Afry huomioi hyvin kysynnän kasvun ja sen vaikutukset ydinvoiman tarpeeseen raporttinsa erilaisissa skenaarioissa. Ydinvoimalla on niissä sähkön hintoja vakauttava vaikutus.

Sähkön saatavuus ja vakaa hinta ovat juuri niitä tekijöitä, jotka puoltavat uuden ydinvoiman rakentamista. Ne luovat teollisuudelle ennustettavan toimintaympäristön, joka mahdollistaa investoinnit. Uudessa ydinvoimassa onkin pohjimmiltaan kyse teollisuuden kilpailukyvystä, uusista investoinneista, työpaikoista ja kaikkien näiden tuomasta hyvinvoinnista.

Riskin jakaminen vauhdittaa investointien toteutumista

Vaikka kyse on isommista asioista kuin uuden ydinvoiman tukemisesta, puhutaanpa silti niistä riskinjakomekanismeista. Mitä ne ovat ja miksi sellaisia tarvitaan uuden ydinvoiman hankkeille?

Ensinnäkin hyvin pääomaintensiivisen ja pitkäkestoisen uuden ydinvoiman hankkeen rahoittaminen markkinoilta ilman valtiontakausta tai valtion rahoitusta nostaisi rahoituskustannukset todella korkeaksi – tämän Afrykin raportissaan toteaa. Jos tällainen hanke lainaa markkinoilta rahaa, voi rahoituksen kustannus nousta 10 prosenttiin ja jopa yli, jos siis käytämme Afryn arvioimia lukemia. Jos riskiä sen sijaan jaetaan luotettavan, vakuuksia tarjoavan tahon kanssa, voisivat rahoituskustannukset laskea 3 prosenttiin tai alle, kuten Afry toteaa. Rahoituskustannus on merkittävä tekijä, jota tällaisissa hankkeissa on voitava alentaa ja juuri valtiot voivat auttaa siinä.

Paljon tietysti riippuu siitä, kuinka paljon hanke pystyy saamaan tuloja, joilla katetaan mm. yllä mainitut rahoituskustannukset sekä itse voimalaitoksen päivittäiseen toimintaan liittyvät operatiiviset kulut. Yksi vaihtoehto parantaa näkyvyyttä tulovirtaan on Afryn mainitsema kaksisuuntainen hinnanerosopimus (CfD). Tällöin uuden sähköntuotantolaitoksen myymälle sähkölle asetetaan takuuhinta, joka muun muassa kattaa kaikki kustannukset. Mekanismi on kaksisuuntainen siksi, että toimija palauttaa sähkömarkkinoilla myymänsä sähkön tulot takaisin, jos markkinahinta on yli sovitun takuuhinnan. Tällaisella mekanismilla parannetaan huomattavasti näkyvyyttä ja tasapainoa pitkäkestoisen hankkeen kassavirtaan.

Tukimekanismit eivät ole täydellisiä, mutta mielestäni kaksisuuntainen CfD on oikeudenmukaisempi ratkaisu kuin esimerkiksi Suomessa käytetty tuulivoimatariffi, jolla tuulivoiman rakentamista edistettiin merkittävästi. Lisäksi CfD on mekanismi, josta Euroopassa on paljon kokemusta, erityisesti tuulivoimahankkeissa, mutta enenevissä määrin myös uusissa ydinvoimahankkeissa. Parempi tietysti olisi, jos pystyisimme yhdistämään uuden tuotannon kasvaneeseen kysyntään Suomessa.

Viimeinen tärkeä elementti on uudet sijoittajat. Esimerkiksi Ruotsissa valtio houkuttelee sijoittajia uuden ydinvoiman hankkeisiin tarjoamalle heille takuut sijoitetun rahan tuotolle, toki hillitsemällä ylituottoa. Tämä on Ruotsissa merkittävä porkkana.

Jatkamme kumppaneiden etsintää ja valmiuksiemme kehittämistä

Fortumkaan ei ole yksin lähtemässä uuden ydinvoiman hankkeeseen, vaan myös me tarvitsemme vahvoja kumppaneita sijoittajiksi ja osakkaiksi uuden ydinvoiman hankkeeseen. Näitä potentiaalisia kumppaneita kartoitamme koko ajan. Me jatkamme valmiuksiemme kehittämistä, jotta uusi ydinvoima voisi olla osa pitkän aikavälin ratkaisua asiakkaiden kasvavaan sähkönkysyntään Pohjoismaissa. Kehitystyö on meille myös askel, jolla valmistaudutaan nykyisen ydinvoimakapasiteetin mahdolliseen korvaamiseen.

Uskomme itse vahvasti siihen, että uudella ydinvoimalla voi olla roolinsa tulevaisuuden sähköjärjestelmässä ja sitä on mahdollista edistää järkevällä tavalla. Vouloir, c’est pouvoir. Jos on tahtoa, on myös keinoja.