Sähköistyminen ei etene ilman kysyntää – Fortum peräänkuuluttaa konkreettisia ratkaisuja

Kuluttajien haluttomuus maksaa enemmän sähköistyvän teollisuuden valmistamista vähäpäästöisistä tuotteista vaikuttaa teollisuuden ja sähköntuottajien investointihalukkuuteen. Teollisuus investoi uuteen tuotantoon vasta, kun sillä on näkyvyys vähäpäästöisten tuotteiden kysyntään. Samoin sähköntuottajat lisäävät kapasiteettia vain, jos kysyntä teollisuudessa ja yhteiskunnassa kasvaa.

“Sähköistyminen on valtava mahdollisuus Suomelle ja muille Pohjoismaille. Jotta teollisuutemme pystyy lunastamaan sähköistymisen tarjoaman potentiaalin, tarvitaan pitkäjänteistä ja päättäväistä politiikkaa niin kansallisella kuin EU-tasolla. Avainasemassa ovat sähköistymis- ja ilmastotavoitteet, joista ei ole varaa lipsua,” toteaa Simon-Erik Ollus, Fortumin suurasiakkaista ja markkinoista vastaava johtaja.

Lue lisää tutkimustuloksista: Fortum Sähköistyvä Suomi -selvitys

Markkinat eivät yksin riitä edistämään puhdasta siirtymää – tarvitaan julkista ohjausta

Kyselyn mukaan 44 % suomalaisista ei ole valmiita maksamaan korkeampaa hintaa sillä perusteella, että käytetty energia on päästötöntä tai vähäpäästöistä.

“Markkinavoimat eivät yksin ohjaa teollisuuden sähköistymistä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Fossiilisella energialla valmistettujen tuotteiden hinnassa ei tällä hetkellä näy niiden aiheuttamat ympäristövaikutukset, kuten hiilidioksidipäästöt,” muistuttaa Göran Roos, professori ja teollisuuspolitiikan neuvonantaja.

Koska kuluttajat eivät ole valmiita maksamaan vihreistä tuotteista lisähintaa, kysyntää voidaan luoda esimerkiksi julkisten hankintojen kautta. Tällöin hinta ei olisi ainoa ratkaiseva tekijä, vaan myös tuotteiden ilmastojalanjälki otettaisiin huomioon.

Valtiokonttorin mukaan julkisten hankintojen arvo vuonna 2024 oli noin 38 miljardia euroa. Fossiilivapaan energiankäytön vaatimuksilla osana hankintakriteerejä voi olla merkittävä vaikutus sähköistymiseen.

“Julkisten hankintojen, tuotestandardien ja merkintöjen tulisi palkita materiaalit, joilla on varmennettu vähähiilinen jalanjälki. Voisimme aloittaa teräksestä, alumiinista, kemikaaleista ja akuista. Näin luomme selkeää kysyntää vähähiilisille tuotteille ja tuemme yritysten luottamusta sähköistää tuotantolinjoja,” täydentää Ollus.

Paikallinen hyväksyttävyys ratkaisee investointien etenemisen

Vähähiilisten tuotteiden valmistaminen edellyttää investointeja uusiin tuotantotapoihin. Kyselyssä suomalaisilta tiedusteltiin, millaisia vihreän siirtymän teollisuusinvestointeja he toivoisivat koti- tai mökkiympäristöönsä.

Hyväksyttävimmiksi arvioitiin älykkäät sähkön ja lämmön varastointijärjestelmät, hiilidioksidin talteenottoon liittyvät laitokset sekä vetyteollisuus. Sen sijaan datakeskuksiin ja vihreän teräksen tuotantoon suhtaudutaan varauksellisemmin, vaikka ne edistävät sähköistymistä ja sen tuomia hyötyjä.

“On mielenkiintoista huomata, että hyväksyttävimpien teollisuuslaitosten listalla on sellaisia, joita ei käytännössä vielä ole toiminnassa. Julkisuudessa keskustelua herättäneisiin datakeskuksiin ja vihreän teräksen tuotantoon suomalaiset suhtautuvat penseästi. Nämä ovat hankkeita, jotka etenevät kuntien luvituksessa ja joihin asukkaat ovat voineet ottaa kantaa. Nämä hankkeet myös edistävät sähköistymistä ja sen tuomia hyötyjä, ” Ollus pohtii.

Datakeskukset, kuten muutkin sähköistymisen investoinnit, tuovat mukanaan useita suoria ja välillisiä hyötyjä seutukunnille. Investoinnit luovat työpaikkoja, verotuloja ja talouskasvua. Datakeskukset mahdollistavat myös jo toiminnassa olevaa paikallista koulutusyhteistyötä.

Lue lisää: Kohti kasvavaa ja kestävää Suomea – Fortumin rooli datakeskushankkeissa | Fortum

Selvityksessä kysyttiin myös suhtautumista energiantuotantolaitoksiin omalla koti- tai mökkipaikkakunnalla. Mieluisimpia olivat aurinkovoima, tuulivoima sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitokset.

“Meillä kaikilla on paljon tehtävää, jotta hankkeiden hyväksyttävyyttä paikallisesti voidaan parantaa. Yhteisöt on otettava mukaan jo suunnitteluvaiheessa ja viestinnän oltava avointa ja läpinäkyvää. Paikalliset huolet on kuultava ja varmistettava, että myös yhteisöt hyötyvät hankkeista,” Ollus painottaa.

Mitä Fortum selvitti

Fortum teetti Norstatillta syyskuussa 2025 kyselyn, jonka tavoitteena on kartoittaa kansalaisten näkemyksiä Suomen siirtymästä kohti sähköistynyttä yhteiskuntaa sekä siihen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita.

Kohderyhmänä olivat 18–74 vuotiaat suomalaiset, ja otoksen koko oli 2020 vastaajaa. Menetelmänä oli verkkokysely kuluttajapaneelille.