Sähköistymisen aika on nyt, mutta mitä suomalaiset siitä ajattelevat?

Tuore Sähköistyvä Suomi -kyselytutkimus osoittaa, että yli puolet suomalaisista suhtautuu myönteisesti yhteiskunnan sähköistymiseen*. Yli puolet suomalaisista (56 %) kannattaa yhteiskunnan sähköistymistä, erityisen vahvaa kannatus on nuorten keskuudessa (18–24-vuotiaat, 63 %). Vaikka sähköistyminen nähdään tärkeänä kansallisena tavoitteena, suomalaisia huolestuttaa sen vaikutukset sähkön hintaan ja kotitalouksien eriarvoistumiseen. 58 % vastaajista uskoo sähköistymisen nostavan sähkön hintaa ja 45 % on huolissaan hintavaihteluista. Myös kotitalouksien eriarvoistuminen huolettaa joka kolmatta.

* Sähköistämisellä tarkoitetaan siirtymistä fossiilisista energialähteistä fossiilivapaaseen sähköön yhteiskunnan eri sektoreilla.

Suomalaiset ovat valveutuneita sähkönkuluttajia

Tuloksista käy ilmi, että me suomalaiset olemme poikkeuksellisen valveutuneita sähkönkuluttajia, ja valmius sähkönkulutuksen joustoon on suurta. Sähkön hintavaihtelut ovat jo osa suomalaisten arkea, ja monet ovat valmiita joustamaan kulutuksessaan sähkön hinnan ja saatavuuden mukaan. Vastanneista 67 % on valmis siirtämään sähkönkäyttöään saatavuuden tai hinnan mukaan, vain 13 % ei ole valmis joustamaan lainkaan.

”Suomalaiset ovat valveutuneita sähkönkuluttajia. Sähkön hinta kertoo meille, milloin sähköä on saatavilla runsaasti ja milloin taas niukemmin. Omaa kulutusta ajoittamalla voi tehdä oman sähkölaskun lisäksi hyvää koko sähköjärjestelmälle. Lokakuun alussa voimaan astunut varttihinnoittelu paransi sähköjärjestelmän reagointikykyä: kun markkina-aikayksikkö lyhenee tunnista 15 minuuttiin, sähköjärjestelmä pystyy reagoimaan nopeammin tuotannon ja kulutuksen muutoksiin. Tämä lisää sähkömarkkinoiden tehokkuutta ja tukee koko yhteiskunnan toimintavarmuutta,” sanoo Tuomas Yrttiaho, Fortumin kuluttajapalveluiden liiketoimintavastaava.

Miten varttihinnoittelusta voi hyötyä? Asiantuntijamme kertoo Miten varttihinnoittelusta voi hyötyä? Asiantuntijamme kertoo - Ulkoinen linkki

Suomalaisten odotukset sähköistymiselle – Ilmastotekoja ja energiaomaavaraisuutta

Sähköistymisen merkittävimpinä etuina suomalaiset pitävät ilmastonmuutoksen hillitsemisen (73 %) ja energiaomavaraisuuden vahvistamisen (72 %). Sähköistymisen nähdään siis tarjoavan Suomelle mahdollisuuden vähentää päästöjä ja vahvistaa omavaraisuutta sekä huoltovarmuutta.

"Tulokset heijastavat ajankohtaisia yhteiskunnallisia teemoja, joihin sähköistymiseltä toivotaan myös vastauksia. On rohkaisevaa nähdä, että suomalaiset tunnistavat sähköistymisen merkityksen sekä ilmastonmuutoksen torjunnassa, että energiaomavaraisuuden vahvistamisessa. Sähköistymisen edistäminen on keskeinen osa Fortumin strategiaa. Tulokset vahvistavat, että suomalaiset jakavat näkemyksemme sähköistymisen merkityksestä", kertoo viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Pauliina Vuosio Fortumista.

Sähköistyminen edellyttää eri energiantuotannon tasapainoista roolitusta. Tasapainoisesti hajautettu energiajärjestelmä tukee Suomen energiaomavaraisuutta ja vahvistaa huoltovarmuutta entisestään. Paras lopputulos saavutetaan sekä sähkönkuluttajan että sähköjärjestelmän näkökulmasta, kun energiajärjestelmä on tasapainossa Fortumin “lautasmallin” mukaisesti, jossa sääriippuvainen tuuli- ja aurinkovoimaa, joustava säätövoima kuten vesivoimaa, vakaa perusvoima ydinvoimasta sekä kulutuksen jousto on tasapainossa.

Sähkön hinnan vaihtelu ja kysyntäpiikit tulevat kasvamaan lähivuosina, ja uusiutuvan energian kapasiteetin kasvaessa hajautetun sähköjärjestelmän merkitys korostuu entisestään. Hintavaihtelut haastavat kuluttajien lisäksi myös energiamarkkinoita ja teollisuutta. Kotimainen joustokyky – niin kuluttajien kuin teollisuuden osalta – on rajallinen, mikä korostaa tarvetta vahvistaa entisestään omaa, tasapainoista sähköntuotannon kapasiteettia.

Miksi pohjoismaalaisten sähkönkulutus on maailman kärkeä? Miksi pohjoismaalaisten sähkönkulutus on maailman kärkeä? - Ulkoinen linkki

Suomi sähköistyy – mutta ymmärretäänkö sen koko potentiaali?

Vaikka sähköistymisellä on kansalaisten tuki, sen merkitystä Suomen ja Pohjoismaiden kilpailukyvylle ei vielä täysin hahmoteta. Vain 32 % suomalaisista kertoo kannattavansa sähköistymistä siksi, että se edistää talouskasvua.

”Fossiilivapaan ja kohtuuhintaisen energian luotettava saatavuus on keskeinen kilpailuetu Suomelle. Kun onnistumme sähköistämään yhteiskuntamme, yhä useampi teollisuudenala voi siirtyä fossiilivapaisiin ratkaisuihin, kasvaa tai perustaa toimintansa tänne. Se tarkoittaa lisää työpaikkoja, verotuloja ja vahvempaa perustaa hyvinvoinnille maassamme,” sanoo Vuosio.

Sähköistyminen ei siis olekaan vain abstrakti yhteiskunnallinen tavoite, vaan se ulottuu jokaisen suomalaisen arkeen. Siirtyminen fossiilisista energialähteistä kohti fossiilivapaata sähköä auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta, vahvistaa Suomen energiaomavaraisuutta ja kilpailukykyä. Tämä näkyy suoraan jokaisen arjessa ja Suomen huoltovarmuudessa – ja tarjoaa mahdollisuuden rakentaa vahvempaa ja puhtaampaa Suomea meille kaikille.

Ratkaisuja kaivataan – tavoitteista tekoihin

Sitran laskelmien mukaan sähkön kulutus tulisi tuplata vuoteen 2050 mennessä, jotta asetettu hiilineutraaliustavoite voidaan saavuttaa. Suomeen on suunnitteilla merkittäviä investointeja puhtaaseen siirtymään, kuten vedyn tuotantoon sekä alumiini- ja terästeollisuuteen. Lämmityksen sähköistyminen on edennyt huomattavasti viime vuosina, minkä lisäksi tieliikenne sähköistyy pikkuhiljaa. Jo yksittäisten suurien projektien toteutumisella voi kuitenkin olla merkittäviä vaikutuksia Suomen energiamarkkinoihin ja talouteen. Jos edes osa suunnitelluista investoinneista toteutuu, tarvitsemme nopeasti lisää sähköntuotantoa.

Fortum uskoo, että konkreettisilla toimilla ja pitkäjänteisellä poliittisella ohjauksella vauhditetaan sähköistymistä, lisätään puhtaan energian kysyntää ja houkutellaan investointeja. Kunnianhimoiset kansalliset ja EU:n ilmastotavoitteet ovat tärkeitä ajureita yhteiskunnan ja teollisuuden sähköistymisen edistämisessä.