Sähköistyvä yhteiskunta – Suomen rooli puhtaassa energiasiirtymässä

Suomalainen yhteiskunta nojaa vahvasti fossiilivapaasti tuotettuun sähköön – sähkö on ollut arjen perusta jo vuosikymmenten ajan, ja lähes kaikki yhteiskunnan palvelut ja toiminnot kotitalouksista teollisuuteen tarvitsevat sähköä. Fossiilivapaa sähköntuotanto on tärkeänä osana mahdollistamassa yhteiskunnan energiasiirtymää ja fossiilisten polttoaineiden alasajoa. Paljon energiaa käyttävälle teollisuudelle puhdas siirtymä tarkoittaa usein sähköistymistä.

Vuonna 2024 Suomessa kirjattiin ennätyksiä esimerkiksi tuulivoiman ja aurinkovoiman tuotantomäärissä. Panostukset uusiutuvaan energiaan ja ydinvoimaan mahdollistavat sen, että nykyisin 95 % Suomessa tuotetusta sähköstä on tuotettu vähäpäästöisesti.

Fortumin syyskuussa 2025 teettämästä Sähköistyvä Suomi - kyselytutkimuksesta* selviää että yli puolet suomalaisista pitää yhteiskunnan sähköistymistä myönteisenä kehityksenä. Erityisen vahvaa kannatus on nuorten (18–24-vuotiaat, 63 %) ja korkeasti koulutettujen (62 %) keskuudessa. Sähköistyminen nähdään erityisesti tärkeänä keinona torjua ilmastonmuutosta ja vahvistaa Suomen energiaomavaraisuutta.

Sähkön kysynnän tulevaisuus: Suomen mahdollisuus muuttuvassa markkinassa

”Energiasiirtymä ja yhteiskunnan sähköistyminen tarjoavat Suomelle ainutlaatuisen mahdollisuuden. Sähköjärjestelmämme on kansainvälisesti vertailtuna sekä erittäin luotettava että vähäpäästöinen, minkä lisäksi sähkön tukkuhinta on Suomessa Euroopan kilpailukykyisimpiä. Suurin kysymys on, miten ja milloin energiasiirtymä alkaa näkyä kasvavana sähkönkysyntänä”, sanoo Jaakko Jääskeläinen, Fortumin strategisen analyysin johtaja.

Vaikka sähköistämisellä on kansalaisten tuki, sen merkitystä Suomen ja Pohjoismaiden kilpailukyvylle ei vielä täysin hahmoteta. Vain 32 % suomalaisista kertoo kannattavansa sähköistymistä sen talouskasvua edistävän vaikutuksen takia.

Suomeen on suunnitteilla merkittäviä investointeja puhtaaseen siirtymään, kuten vedyn tuotantoon sekä alumiini- ja terästeollisuuteen. Lämmityksen sähköistyminen on edennyt huomattavasti viime vuosina, minkä lisäksi tieliikenne sähköistyy pikkuhiljaa. Fingrid on arvioinut, että toteutuessaan teolliset hankkeet lisäävät sähkön kysyntää lähivuosikymmeninä merkittävästi, jopa kolminkertaistaen sen. Ennusteisiin liittyy kuitenkin suurta epävarmuutta, sillä kukaan ei tiedä yksittäisten projektien toteutumistodennäköisyyttä, aikataulua tai sitä, kohdistuvatko investoinnit lopulta Suomeen, Ruotsiin vai jonnekin aivan muualle. ”Jo yksittäisten suurien projektien toteutumisella voi kuitenkin olla merkittäviä vaikutuksia Suomen energiamarkkinoihin ja talouteen. Jos edes osa suunnitelluista investoinneista toteutuu, tarvitsemme nopeasti lisää sähköntuotantoa”, Jääskeläinen summaa.

"Suomen kilpailukyky rakentuu suurelta osin energiajärjestelmämme varaan. Sähköistymisen myötä teollisuudelle avautuu mahdollisuus siirtyä puhtaampiin ratkaisuihin, kasvaa ja sijoittua Suomeen. Se tuo mukanaan työpaikkoja ja vahvistaa koko yhteiskuntaa”, toteaa Jääskeläinen.

Vaikka sähköistyminen voi tarjota merkittävän kansallisen mahdollisuuden ja vahvistaa Suomen kilpailukykyä, sen vaikutukset omaan talouteen ja arkeen herättävät silti huolta: 58 % vastaajista uskoo sähköistymisen nostavan sähkön hintaa ja 45 % on huolissaan hintavaihteluista. Myös kotitalouksien eriarvoistuminen huolettaa joka kolmatta.

Nykyisen markkinahinnan ja uuden tuotannon kustannusten välillä on selkeä kuilu

Vaikka tuulisen päivän edullinen, jopa negatiivinen, sähkön hinta on kuluttajan mieleen, tekee se samalla uusien tuulivoimaloiden – ja muidenkin sähköntuotantomuotojen – rakentamisesta tällä hetkellä taloudellisesti haastavaa. Suuri tuulivoiman määrä verottaa myös jo olemassa olevien tuulivoimaloiden kannattavuutta, sillä tuulivoimatuotanto painottuu alhaisille hinnoille.

Hintavaihtelut korostavat tarvetta monipuoliselle ja tasapainoiselle tuotantorakenteelle. Kuitenkin lähivuosina uudet tuotantopuolen investoinnit tulevat olemaan lähinnä tuuli- tai aurinkovoimaa, mikä voi lisätä hintavaihtelua entisestään. Tasapainoinen energiajärjestelmä tarvitsee sääriippuvaisen tuuli- ja aurinkovoiman lisäksi joustavaa säätövoimaa, kuten vesivoimaa, mutta myös kulutuksen joustoa.

Paras lopputulos – niin sähkönkuluttajan kuin koko sähköjärjestelmän näkökulmasta – saavutetaan, kun sähköä tuotetaan tasapainoisesti: edullisella mutta sääriippuvaisella tuuli- ja aurinkovoimalla, vakaalla ja ennustettavalla ydinvoimalla sekä joustavalla vesivoimalla.

Energiasiirtymän näkökulmasta tarvitsemme lisää sekä sähkön tuotantoa että kulutusta. Sähkönkulutus ei ole kuitenkaan käytännössä kasvanut Suomessa tai Pohjoismaissa ollenkaan viimeiseen kahteen vuosikymmeneen. Fossiilisista polttoaineista luopuminen edellyttää kuitenkin merkittävää sähkön kulutuksen kasvua, vaikka teollisuudessa pyritään jatkuvasti parantamaan energiatehokkuutta. Sähkön kulutus tulisi Sitran tekemien laskemien* mukaan tuplata vuoteen 2050 mennessä, jotta Suomen hiilineutraaliustavoite olisi mahdollista saavuttaa.

Joustava kulutus avainasemassa sähkön hinnan vaihdellessa

Sähkö on Suomessa keskimäärin halpaa, mutta tuulettomien kulutuspiikkien aikana hinta voi kohota monikymmenkertaiseksi keskihintaan nähden. Sähkön hintavaihtelu onkin kuluttajille jo nykypäivää, ja suomalaiset ovat valveutuneita sähkönkuluttajia. Sähkön hinta kertoo meille, milloin sähköä on saatavilla runsaasti ja milloin taas niukemmin. Tuulisina päivinä sähköntuotanto ylittää usein kysynnän, mikä painaa sähkön hinnan alas. Kulutusta ajoittamalla tekee oman sähkölaskun lisäksi hyvää koko sähköjärjestelmälle. Ainoastaan noin joka kahdeksas vastanneista ei ole lainkaan valmis siirtämään sähkön käyttöään kulutuksen tai hinnan mukaan. Hintojen vaihtelu antaa uusia mahdollisuuksia niille, jotka voivat joustaa sähkön käytössään.

Teollisuuden ja investointien näkökulmasta hintojen suuri vaihtelu on usein ongelmallista. Molemmat kaipaavat hintojen ennakoitavuutta toimintansa suunnitteluun. Esimerkiksi suuren terästehtaan tuotantoa ei voida yhtäkkiä pysäyttää, vaikka tuuliolosuhteet muuttuisivat.

”Perinteistä teollisuutta ei ole lähtökohtaisesti suunniteltu joustamaan. Kuitenkin pienikin jouston mahdollisuus voi tuoda mittavia säästöjä paljon energiaa käyttäville yrityksille. Nykyisistä ja tulevista sähkönkuluttajista sähkökattilat ja -autot erottuvat edukseen, sillä ne pystyvät joustamaan kulutuksessaan tuotannon vaihteluiden mukaan ja pystyvät siten ’tanssimaan tuulen kanssa’,” sanoo Jaakko Jääskeläinen.

Lue lisää miten Arctial suunnittelee yhdessä kumppaneiden kanssa vähähiilisen alumiinin mahdollisuuksia Suomessa.

Mitä Fortum selvitti

Fortum teetti Norstatillta syyskuussa 2025 kyselyn, jonka tavoitteena on kartoittaa kansalaisten näkemyksiä Suomen siirtymästä kohti sähköistynyttä yhteiskuntaa sekä siihen liittyviä mahdollisuuksia ja haasteita.

Kohderyhmänä olivat 18–74 vuotiaat suomalaiset, ja otoksen koko oli 2020 vastaajaa. Menetelmänä oli verkkokysely kuluttajapaneelille. Lue lisää tästä