Kaukolämpö kehittyy yhteiskunnan mukana
Kaukolämpöä on kaikkialla. Se ei ole sattumaa, sillä hyödyt ovat lukuisat kiinteistöille, yhteiskunnalle ja asujille. Mikä on suosion salaisuus?
Taustalla on kaukolämmön nerokkuus. Kaukolämpö perustuu kasvavassa määrin hiilidioksidivapaaseen sähköön eli hukkalämmön talteenottoon, lämpöpumppuihin, sähkökattiloihin ja lämpövarastoihin.
Sen ansiosta kiinteistöjen lämmitysjärjestelmä ja Microsoftin datakeskuksen kaltainen korkean teknologian hanke voivat hyötyä toisistaan. Kun uuden datakeskusalueen toiminnasta syntyvä hukkalämpö kierrätetään kaukolämpönä, sillä saadaan katettua 40 % Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen Fortumin kaukolämmön käyttäjien lämmöntarpeesta.
Kaukolämmössä vesi lämmitetään jossakin paikassa keskitetysti, ja putkistossa kiertäessään tämä vesi lämmittää asuntoja ja kiinteistöjä. Juuri tässä piilee kaukolämmön nerokkuus ja vahvuus. Vettä voidaan lämmittää mitä moninaisimmilla tavoilla, minkä ansiosta kaukolämpöjärjestelmä ei ole riippuvainen mistään yksittäisestä energialähteestä, ja järjestelmä kehittyy helposti teknologian mukana.
Kaukolämmön suosio ei ole sattumaa
Käyttäjän näkökulmasta tällainen päivittyvyys tekee siitä erityisen houkuttelevan. Tilojen lämmitys ja lämmin vesi muuttuvat isoin harppauksin hiilineutraaliksi ilman, että tarvitaan erillisiä kiinteistökohtaisia investointeja. Lämmöntuotannon riskit, vastuut, investoinnit, ylläpito ja järjestelmän elinkaaren hallinta ovat lämmöntuottajan vastuulla. Kiinteistöissä asuvat ja työskentelevät voivat vain keskittyä elämiseen.
Veteen pohjautuva järjestelmä on myös yhteiskunnan näkökulmasta järkevä, sillä se mahdollistaa uusiutuvalla energialla tuotetun puhtaan sähkön varastoinnin myöhempää tarvetta varten. Se voi siis toimia tarvittaessa eräänlaisena ”lämpöakkuna” kaupungeille. Tämä auttaa tasapainottamaan tuuli- ja aurinkoenergian tuotantoon liittyviä heilahteluja, mikä taas edesauttaa siirtymää uusiutuviin energiamuotoihin.
Ei siis ihme, että kaukolämpö on Suomen suosituin lämmitysmuoto. Asuin- ja palvelurakennuksista lähes joka toinen lämpenee tänä päivänä kaukolämmöllä, ja uusissa kerrostaloissa yli 80 %:ssa on lämmitysmuotona kaukolämpö. Suomea voi siis kutsua mitä suurimmalla syyllä kaukolämpö-Suomeksi.
Fortumin ja Microsoftin yhteistyö tuo merkittäviä päästövähennyksiä
Suomessa Fortum on edelläkävijä avoimessa kaukolämmössä, mikä tarkoittaa, että yritykset voivat myydä ylijäämälämmön tai muuten tuottamansa puhtaan lämmön kaukolämpöverkkoon. Juuri tästä on kyse jo aiemmin mainitussa Fortumin ja Microsoftin datakeskushankkeessa.
Tällaisen mittakaavan hankkeet eivät onnistuisi ilman laajaa ja toimivaa kaukolämpöverkkoa. Se on järjestelmä, jonka nerokkuus unohtuu helposti.
Kaukolämmityksen hyvästit hiilelle
Hiilen käyttö Espoon, Kirkkonummen ja Kauniaisten kaukolämmön tuotannossa päättyi 28.4.2024. Tämä merkittävä etappi on osa Fortumin ja Espoon kaupungin yhteistä Espoo Clean Heat -ohjelmaa, jonka aikana alueen kaukolämpö muutetaan hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä.
Jatkossa tuotamme kaukolämmön yhä puhtaammin pääasiassa sähköpohjaisesti ja hyödyntämällä hukkalämpöjä. Kylmimpien ajankohtien toimitusvarmuus turvataan kaasulla, kunnes Microsoftin datakeskusten hukkalämmön talteenotto käynnistyy vaiheittain.
