Etelä-Nummelan teollisuusalueen datakeskushankkeen sähköliitäntäilmajohtohanke

Esisuunnittelu toteutettiin vuosien 2020-2021 aikana. Esisuunnittelussa selvitettiin hankkeen reunaehtoja ja haettiin alustavia reitti- ja toteutustapavaihtoehtoja uudelle voimajohtoreitille sekä selvitettiin hankkeen ympäristövaikutuksia.

Esisuunnittelu aloitettiin alustavalla reittivaihtoehtojen kartoituksella. Sen yhteydessä selvitettiin Kopulan sähköaseman ja Etelä-Nummelan yritysalueen välisen alueen maankäytöllisiä edellytyksiä, kaavoja ja muita kunnilla mahdollisesti olevia suunnitelmia alueen käytöstä. Lisäksi selvitettiin merkittäviä ympäristötekijöitä, esimerkiksi liito-oravien ja viitasammakoiden esiintymäpaikat, uhanalaisten kasvien esiintymät alueella sekä tiedossa olevat muinaismuistokohteet. Selvityksissä esiin tulleet seikat huomioiden suunniteltiin alustavat linjausvaihtoehdot.

Hankkeen esisuunnittelun yhteydessä järjestettiin viranomaisneuvottelu, jossa neuvoteltiin hankealueen erityispiirteistä ja sekä eri viranomaisten ja kuntien vaatimuksista / tavoitteista suunnittelun edistämiseksi. Suunnittelun ja ympäristöselvityksen laatimisen yhteydessä varmistettiin viranomaisneuvotteluin ympäristötekijöiden sekä muiden suunnitteluun vaikuttavien asioiden huomiointi, yhteydenpito ja tiedon kulkeminen. Neuvottelujen yhteydessä viranomaiset toivat esille tiedossaan olevia seikkoja, jotka huomioitiin esisuunnittelussa ja tullaan huomioimaan myös yleissuunnittelussa.

Yleissuunnitteluvaiheessa suunnittelua tarkennettiin vaiheittain. Lopullinen voimajohtoreitti suunnitellaan maastotutkimusten ja muiden esiin nousseiden tekijöiden perusteella. Hyvällä voimalinjan sijoitussuunnittelulla, erilaisin teknisin ratkaisuin sekä yhteistyöllä eri tahojen kanssa huomioidaan ympäristönäkökohdat, tekniset ja taloudelliset tekijät sekä pyritään minimoimaan maanomistajille aiheutuvat haitat. Tavoitteena on yleisen edun ja teknis-taloudellisten reunaehtojen rajoissa minimoida aiheutuvat maankäyttö-, maisema- ja luontovaikutukset.

Yleissuunnitteluvaiheessa, alkutalvella 2023, maanomistajien kanssa pyritään tekemään voimalinjareitin osalta ennakkohaltuunottosopimukset, joilla mahdollistetaan sähkönsiirtoyhteyden rakentamistoimien aloittaminen jo ennen lunastusluvan myöntämistä. Samalla kuullaan maanomistajia henkilökohtaisesti.

Yleissuunnittelu sisältää:

- Maastotutkimukset

- Lopullisen reitin valinnan

- Sijoitussuunnittelun

- Ennakkohaltuunottosopimukset maanomistajien kanssa

- Lunastuslupahakemuksen

- Lunastustoimituksen

- Haltuunottokatselmuksen ja haltuunoton

 

Maanomistajayhteistyö maastotutkimuksen aikana

Maastotutkimukset alkoivat lokakuussa 2022. Tällöin voimajohtoreitti (keskilinja) merkittiin maastoon soveltuvin osin. Tutkimusvaiheesta tiedotettiin maanomistajia henkilökohtaisin kirjein ja kuulutuksin kuntien ilmoitustauluilla sekä kuntien virallisissa kuulutuslehdissä.

Lopullisen reitin löydyttyä maanomistajan kanssa pyritään tekemään ennakkohaltuunottosopimus ja johtoreitti merkitään maastoon, jotta rakentaminen voidaan toteuttaa myöhemmin mahdollisimman tarkasti suunnitellulla tavalla.

 

Ennakkohaltuunottosopimukset

Ennakkohaltuunottosopimuksen tarkoituksena on mahdollistaa voimajohdon rakennustyö ennen lunastusmenettelyn mukaista haltuunottoa tai ennakkohaltuunottoa. Ennakkohaltuunottosopimuksen yhteydessä hankkeen toteuttaja maksaa maanomistajalle erityiskorvauksen, joka ei tule pienentämään varsinaista, myöhemmin määriteltävää, lunastuskorvausta. Lunastuskorvauksen määrittäminen on lunastustoimikunnan tehtävä ja se tullaan tekemään lunastusmenettelyn yhteydessä. Ennakkohaltuunottosopimus ei rajoita maanomistajan vaatimuksia lunastustoimituksessa eikä näin ollen aiheuta ristiriitaa.

 

Lunastustoimitus

Lunastusmenettely tehdään voimajohtoalueelle muodostettavan käyttöoikeuden rajoittamisen perustamiseksi sekä maanomistajille määrättävien korvausten vuoksi. Lunastusmenettely alkaa kun valtioneuvosto tai Maanmittauslaitos myöntää lunastusluvan.

Lunastuslupahakemus sisältää yleensä myös hakemuksen ennakkohaltuunottoluvasta. Ennakkohaltuunottolupa-asia käsitellään ja päätös annetaan samalla varsinaisen lunastusluvan päätöksenteon kanssa. Ennakkohaltuunotto mahdollistaa johdon rakentamisen aloittamisen jo ennen varsinaisen lunastuspäätöksen antamista. Sähköjohdon rakentaminen voidaan aloittaa niiden maanomistajien maa-alueilla joiden kanssa on laadittu ennakkohaltuunottosopimus.

 

Johtoaluekuva ja tilantarve

Yleissuunnittelussa on tehty voimajohtoreitiltä periaatteellinen johtoaluekuva, josta nähdään kuinka uudet 110kV pylväät tullaan sijoittamaan nykyisen 400kV voimajohtoyhteyden rinnalle.

Kuvassa on johtoreitin 10 m leveät reuna-alueet, joissa sallitaan 10- 20 m korkeaa puustoa. Kuvan keskelle sijoittuvalla 56,5 m leveällä johtoalueella ei sallita yli 2 m korkeaa kasvillisuutta.

Johtoalueen oikeaan reunaan on sijoitettu olemassa oleva 400 kV:n Espoo - Hikiä voimalinja ja sen keskilinjasta 27 m vasemmalle suunniteltu 2 x 110 kV:n Kopula - Etelä-NummelaK voimalinja. Suunnitellun voimalinjan joulukuusi-tyyppisen pylvään ja reuna-alueen välinen etäisyys on 13 m.

Olemassa oleva johtoalue levenee länteen noin 23,5 metriä. Voimajohto rakennetaan kahden virtapiirin vapaasti seisovina pylväinä ns. ”tannenbaum (joulukuusi)”-rakenteena. Pylväiden välinen jänneväli vaihtelee 55 ja 430 metrin välillä. Pylväiden korkeus vaihtelee sijaintipaikasta riippuen, tyypillisesti 25-36 metriä maanpinnasta.

 

Maankäyttö

Haruksettoman vapaasti seisovan pylvästyypin valinnalla ja pylväiden sijoittelulla on pyritty minimoimaan maanomistajille ja maankäytölle aiheutuvat haitat. Johtoreitin valmistuttua normaali maanviljely johtojen alla voi jatkua.

Urakoitsija ottaa yhteyttä maanomistajiin ennen töiden aloitusta ja sopii tarvittavat ajoreitit maanomistajien ja tienkuntien kanssa. Työt pyritään ajoittamaan siten, että syntyvä haitta olisi mahdollisimman vähäinen.

Töiden aikaiset vahingot ennallistetaan. Lunastustoimituksessa johtoalueelle tehdään tarvittaessa katselmus johdon rakentamisen jälkeen.

Voimalinjan valmistuttua voimalinjan omistaja tekee voimalinjalle vastaanottotarkastuksen.

Mitä tarkoitusta varten uusi liittymisjohtoyhteys tarvitaan?

Uusi 2 x 110 kV liittymisjohto tarvitaan, koska datakeskus tarvitsee varmennettua sähkösyöttöä.

Miksi liittymisjohto rakennetaan ilmajohtona?

Ilmajohtoon päädyttiin, koska tällöin hyödynnetään nykyistä johtokäytävää ja valtakunnallisia alueiden käyttötavoitteita, ilmajohdon vaatima tila on pienempi kuin maakaapeloinnin ja kallioisesta maaperästä johtuen maakaapelointi olisi ollut haasteellinen toteuttaa.

Liittymisjohdolle on myönnetty tutkimuslupa maanmittauslaitoksen toimesta, miten prosessi etenee tästä?

Tutkimusluvan myöntämisen jälkeen suunnittelu etenee maastotutkimusvaiheeseen, jonka alkamisesta tiedotetaan maanomistajia kirjeitse sekä kuulutuksilla alueen paikallislehdissä ja kuntien ilmoitustauluilla.

Seuraavassa vaiheessa maanomistajien kanssa pyritään laatimaan ennakkohaltuunottosopimukset, jotka mahdollistavat rakentamisvaiheen käynnistämisen ennen varsinaista lunastustoimitusta. Suunnittelun viimeisessä vaiheessa käynnistetään lunastusprosessi, jossa vähiten haittaa aiheutuvalla reitille haetaan lunastuslupa. Lunastusmenettelyllä voimajohtoalueelle muodostetaan käyttöoikeuden rajoitus voimajohdon sijoittamista ja ylläpitoa varten. Käyttöoikeuden rajoitus rajoittaa voimajohtoalueen maankäyttöä, mutta maanomistus jää ko. kiinteistön omistajalle.

Millaisen rakennusrajoitealueen liittymisjohtoreitti muodostaa?

Voimajohtoa varten tulee lunastettavaksi seuraavanlainen kiinteistöjen käyttöoikeuden supistus:

• Johtopylväiden rakenteiden väliin ja kolme metriä lähemmäksi niiden ulkopuolelle ei saa pystyttää minkäänlaisia rakenteita tai laitteita, tavallisia aitoja lukuun ottamatta.
• Aitoja ei saa kiinnittää pylväisiin.
• Ojia tai muita kaivauksia ei saa tehdä eikä tieoikeutta perustaa kolmea metriä lähemmäksi pylväiden rakenteita, etäisyys luettuna ojan tai kaivauksen luhistumattomasta reunasta.
• Johtoaukealla ei saa ilman erityistä lupaa kasvattaa puita eikä pitää rakennuksia tai kahta metriä korkeampia muitakaan rakenteita tai latteita, tavallisia aitoja lukuun ottamatta eikä rakennuksia saa rakentaa johtoaukean lunastusluvassa tarkemmin määrättyä etäisyyttä lähemmäksi johdon keskilinjasta.
• Johtoaukean molemmin puolin erottavilla 10 metrin levyisillä ns. reunavyöhykkeillä kasvava puu saa johtoaukean reunassa olla enintään 10 metrin pituinen ja muulla osalla reunavyöhykettä niin paljon sanottua mittaa pitempi kuin puun etäisyys on johtoaukean reunasta.
• Johtoaukealla tai sen läheisyydessä ei saa harjoittaa sellaista toimintaa, josta saattaa koitua vaaraa johdon käytölle ja kunnossa pysymiselle.

Näiden supistusten kautta varataan johdon omistajalle seuraavat johdon rakentamisen, käytön ja kunnossapidon vuoksi tarpeelliset oikeudet kiinteistöjen käyttöön:

• Oikeus pystyttää ja pysyttää johtoaukealla voimajohto pylväineen, johtimineen ja muine laitteineen.
• Oikeus suorittaa mittauksia johtoaukealla, sekä suorittaa maadoituksia, joista aiheutuvat työnaikaiset vahingot korvataan erikseen maanomistajille.
• Oikeus pitää johtoaukea vapaana puista, vesoista ja muista esineistä, jotka saattavat vaikuttaa häiritsevästi johdon käyttöön ja kunnossapitoon.
• Oikeus poistaa johtoaukealta rakennukset ja muut rakenteet, joiden paikoillaan pysyttämisestä tai sinne pystyttämisestä ei ole erikseen sovittu.
• Oikeus sopivalla tavalla merkitä johtoaukean rajat, niin että ne ovat helposti havaittavissa.
• Oikeus merkitä ne reunavyöhykkeillä sekä erityisestä syystä myös johtoalueen ulkopuolella kasvavat puut, jotka mittansa vuoksi voivat olla vaarallisia johdon säilyttämiselle, sekä kaataa tällaiset puut, ellei metsänomistaja itse huolehdi niiden kaatamisesta. Johtoalueen ulkopuolella tapahtuvasta puiden kaatamisesta aiheutuva vahinko korvataan erikseen maanomistajalle.
• Oikeus johdon omistajan lukuun työskenteleville henkilöille jalan tai ajoneuvolla liikkua johtoaukeata pitkin johtopylväältä toiselle sekä sitä varten tehdä sinne väliaikaisia ajoteitä ja rumpuja, tehdä ja kunnossapitää johtoaukealla olevissa aidoissa tarpeellisia veräjiä ynnä käyttää hyväkseen johtoaukealle johtavia kiinteistölle kuuluvia teitä ja polkuja sekä tarvittaessa muitakin alueita kulkemiseen jalan tai moottorikäyttöisillä taikka muilla työkoneilla ja ajoneuvoilla.

Miten maanomistajille korvataan maa-alueen luovutus ja liittymisjohdon rakentamisesta aiheutunut haitta ja vahinko?

Maanomistajille koituvat haitat korvataan käyvän arvon periaatteen mukaan lunastustoimituksessa

• Toimitus tehdään tyypillisesti kolmessa osassa (aloitus-, jatko- ja loppukokous)
• Toimituksesta vastaa lunastustoimikunta, jonka muodostaa MML:n toimitusinsinööri ja kunnan asettamat kaksi uskottua miestä

Korvaus määrätään haltuunoton ajankohdan mukaan.

• Haltuunoton ja maksamisen väliseltä ajalta maksetaan kuuden prosentin vuotuinen korko.
• Jos yleinen hintataso haltuunoton jälkeen nousee, maksamatta oleva osa korvataan kohonneen hintatason mukaan (ns. indeksikorotus).

Mikäli haltuunotosta on tehty asianosaisten kesken sopimus, on siinä voitu sopia esimerkiksi mahdollisesta lisähyvityksestä.

Korvauslajit:

Kohteenkorvaus

• Maapohjakorvaus (johtoaukea ja reunavyöhyke)
• Pelloilla pylväskorvaus (pylväsalan mukaan)

Haitankorvaus

• Maisema- ja muut mm. immersiohaitat
• Pylväiden aiheuttama viljelyhaitta

Vahingonkorvaus

• Puuston ennenaikainen hakkuu (Tapion taulukkokirja, summa-arvomenetelmä)
• Taimikon menetys
• Sadonmenetys
• Rakentamisen aikaiset haitat, joita ei ole ennallistettu

Miksi hankkeen osalta ei ole toteutettu YVA-menettelyä?

Ympäristövaikutusten arviointi tarvitaan lain mukaan tapauksissa, joissa uusi rakennettava sähkönsyöttö toteutettaisiin ilmajohtona ja voimajohto olisi joko jännitteeltään vähintään 220 kV ja pituudeltaan yli 15 km tai jännitteeltään 400 kV. Nyt suunnitteilla oleva 110 kV ilmajohto ei ole ns. hankelistalla eikä sillä ole todettu olevan merkittäviä vaikutuksia ympäristöön. Käydyissä viranomaisneuvotteluissa on todettu, ettei YVA-menettelyä ole tarpeen soveltaa tässä hankkeessa.

Mitä tarkoittaa N-1 tai redundanttinen sähkönsiirtoyhteys?

Redundanttinen sähkönsyöttö tarkoittaa sitä, että yhteys on kahdennettu. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että nyt suunnittelun alla olevaan ilmajohtoon sijoitetaan pääsyöttöyhteys ja varasyöttöyhteys. Redundanttisella yhteydellä varmistetaan sähkönsyöttö kaikissa tilanteissa myös vikatilanteiden aikana.

Kuinka liittymisjohto saadaan vietyä teiden ja herkkien alueiden läpi?

Liittymisjohto on toteutettu ilmajohtona ja pylväiden sijoitus on pyritty tekemään siten, että vaikutus maankäyttöön olisi mahdollisimman pieni.

Mihin otan yhteyttä, jos olen tyytymätön kaivutöistä jääneisiin jälkiin?

Urakoitsijamme vastaa työalueiden ennallistamisista. Mikäli haluat keskustella työn jäljestä, ota yhteyttä urakoitsijaamme ja sovi asiasta suoraan urakoitsijan kanssa. Hyvä selostus ja valokuvat helpottavat urakoitsijan työtä. Viimeistelytöiden suhteen on hyvä huomioida, että työjälkien maastoutuminen ympäristöön vie noin vuoden. Hankkeen tässä vaiheessa ei urakoitsijaa ole vielä valittu. Rakentamisurakan alkamisen hetkellä löydätte urakoitsijan yhteystiedot tästä samasta paikasta.

Miten haen vahingonkorvausta työmaalla aiheutetuista vahingoista?

Mikäli urakoitsijamme aiheuttaa työn aikana vahinkoja, sovi niistä ensisijaisesti urakoitsijan kanssa. Hankkeen omistaja maksaa maanomistajalle voimajohtojen sijoittamisesta aiheutuvasta haitasta lunastustoimituksessa määritetyn kertakorvauksen, mutta mahdolliset työn aikaiset vahingot korvaa ensisijaisesti urakoitsija. Osoita siis sähköverkon suunnittelun ja rakentamisen aikaiset reklamaatiot suoraan urakoitsijalle. Mikäli et saa sovittua asiasta urakoitsijamme kanssa, ole yhteydessä Fortumin hankevastaavaan.