Espoo Clean Heat
Espoo Clean Heat -ohjelma tukee Espoon kaupungin hiilineutraalisuustavoitteita vähentämällä kaukolämmityksen hiilidioksidipäästöjä 2020-luvun aikana. Muutos toteutetaan siirtymällä yhä enemmän sähköpohjaiseen tuotantoon Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen kaukolämpöverkon alueella.
Olemme sitoutuneet edesauttamaan Espoon kaupungin ilmastotavoitteita vähentämällä hiilidioksidin ominaispäästöjä kaukolämmöntuotannossa Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueella toimivassa kaukolämpöverkossa 2020-luvun aikana. Tätä Fortumin ja Espoon yhteistä ohjelmaa kutsutaan nimellä Espoo Clean Heat. Osana muutosta hiilen käyttö loppui 28.4.2024.
Uuden sukupolven kaukolämpö korvaa tuotannon fossiilisia polttoaineita älykkäillä ja joustavilla sähköpohjaisilla ratkaisuilla. Ne hyödyntävät mm. palvelinkeskusten ja jätevesien hukkalämpöjä, lämpöpumppuja, sähkökattiloita ja lämpöakkuja sekä biomassasta saatavaa energiaa. Toimiessaan täysimääräisesti Microsoftin tulevien datakeskusten hukkalämpöjen talteenotto kattaa noin 40 prosenttia kaukolämmön vuotuisesta tarpeesta. Hajatetun ja monimutkaisen kaukolämpöjärjestelmän toimintaa optimoidaan digitaalisesti.
Kylmimpien päivien lämmönsaanti turvataan hajautetulla tuotannolla ja toistaiseksi myös maakaasulla, jonka merkitys pienenee jatkuvasti. Tulevaisuudessa se pyritään korvaamaan mahdollisimman kattavasti esimerkiksi biokaasulla. Tutkimme jatkuvasti uusia tuotantoteknologioita ja -vaihtoehtoja.
Lue kaukolämmön CO2-ominaispäästöistä ja tuotantojakaumasta
Kaukolämpöä voi tuottaa useilla tavoilla
Klikkaa kuvaa saadaksesi lisää tietoa.
Ajankohtaisia sähköpohjaisen tuotannon hankkeita
Lopetimme hiilen käytön etuajassa
Suljimme viimeisen kaukolämmöntuotantoon käytetyn hiiliyksikön Suomessa keväällä 2024. Espoon Suomenojan tuotantolaitoksen yksikkö oli käyttöikänsä lopussa, eivätkä lisäinvestoinnit siihen olleet enää teknis-taloudellisesti kannattavia. Päätöksen myötä Fortumin lämmitys- ja jäähdytysliiketoiminta luopui hiilen käytöstä Suomessa vuosi ennakoitua aiemmin.
Kaukolämpöverkkoon rakennetaan lisää joustoa
Espoon Nuijalaan rakennetaan uusi tuotantolaitos, johon tulee 50 megawatin sähkökattila ja 800 megawattitunnin lämpövarasto. Yhdistelmä lisää lämmöntuotannon joustavuutta ja tasoittaa sähkön kysyntää hyödyntämällä sähkön hintavaihteluita. Rakennustyöt alkoivat keväällä 2024, ja tuotannon on tarkoitus käynnistyä lämmityskaudelle 2025–26.
Lämpöpumppulaitos rakentumassa Kirkkonummen datakeskusalueelle
Rakentaminen käynnistyi syksyllä 2023 Kolabackenissa, jonne nousee myös Microsoftin datakeskus. Kuten samaan aikaan rakennettavassa Espoon Hepokorven laitoksessa, Kolabackenin lämpöpumppulaitos kierrättää datakeskuksen hukkalämpöä kaukolämmöksi ja voi tuottaa kaukolämpöä myös itsenäisesti ilma-vesilämpöpumpuilla ja sähkökattiloilla. Työt kestävät vuoden 2025 loppuun.
Datakeskushankeella harppaus kohti sähköistä tuotantoa
Datan määrä, digitalisaatio ja pilvipalvelut kasvavat kaikkialla. Espooseen ja Kirkkonummelle rakennettavien Microsoftin datakeskusten hukkalämmön kierrätys kaukolämmöksi voi kattaa jopa 40 % asiakkaidemme kaukolämmön tarpeesta.
Kaukolämpö on älykästä
Samalla kun kaukolämmöntuotanto on yhä enemmän sähköpohjaista ja muuttujien määrä kaukolämpöverkossa kasvaa merkittävästi, tarvitaan digitaalisia ratkaisuja koko järjestelmän toiminnan optimoimiseksi. Tätä varten on toteutettu useita end-to-end -projekteja yhdessä kumppaneiden kanssa.
Esimerkkejä jo toteutetuista päästövähennyshankkeista
Jäteveden hukkalämpöä kaukolämmöksi
Suomenojan lämpöpumppulaitoksella käynnistyi kesällä 2021 Suomen suurin, 25 megawatin lämpöpumppu. Laitoksen kolmas yksikkö hyödyntää edellisten yksiköiden tapaan puhdistetun jäteveden hukkalämpöä ja kesäisin merivettä.
Teollisen mittakaavan ilma-vesilämpöpumput
Kotien ilma-vesilämpöpumpuissa käytettävää teknologiaa on skaalattu teolliseen mittakaavaan edelläkävijähankkeissamme. Osana koko tuotantovalikoimaa ne tuottavat tärkeän osan Espoon alueen kaukolämmöstä. Samalla syntyy jäähdytystä alueellisiin tarpeisiin.
Suomenojan toisen hiiliyksikön sulkeminen
Suomenojan toiseksi viimeinen hiiliyksikkö suljettiin kesäkuussa 2020. Sen kunniaksi maalattiin 40 metriä korkean lämminvesiakun seinään lintuaiheinen muraali, joka sai innoituksensa viereisestä Suomenojan lintukosteikosta.
Aalto Worksin lähienergiaratkaisu
Ainutlaatuisessa projektissa Fortum uudisti Aalto-yliopiston 10 kiinteistön korttelin energiajärjestelmän sähköpohjaiseksi ja 70-90 % omavaraiseksi. Lämpö ja kylmä tuotetaan teollisen koon keskitetyillä ilma-vesilämpöpumpuilla, jäähdytyksessä syntyvä lämpö kierrätetään ja kulutushuiput katetaan uusiutuvalla kaukolämmöllä.
Kivenlahden biolämpölaitos
Puubiomassaa käyttävä 49 megawatin lämpölaitos käynnistyi keväällä 2020 tontilla, jossa toimi jo ennestään pellettilaitos. Laitos korvasi Suomenojalla toimineen toisen vanhan kivihiiliyksikön ja nosti Espoon kaukolämmöntuotannon bio- ja sähköpohjaisen tuotannon osuuden 40 prosenttiin.
Tutustu kaukolämmöntuotantoon
Fortumin asiantuntijat ja stand up -koomikko Jape Grönroos tutustuttavat sinut kaukolämmön tuotantoon videoiden välityksellä. Tutustu ilma-vesilämpöpumppujen, datakeskusten hukkalämmön, lämpöpumppujen ja biolämmön hyödyntämiseen kaukolämpönä.
Datakeskusten hukkalämpö kaukolämmöksi
Kaukolämpöverkkomme on avoin, mikä tarkoittaa että asiakkaamme voivat myydä meille toiminnassaan syntyneen ylimääräisen lämmön. Merkittävämpää hukkalämpöä syntyy esimerkiksi datakeskussaleissa ja sairaaloissa.
Fossiilista tuotantoa korvattiin puupelleteillä
Puupellettien käyttöönotto Kivenlahden lämpölaitoksella Espoossa korvasi raskaan polttoöljyn käytön kaukolämmöntuotannossa.
Kaatopaikkakaasusta kaukolämpöä
Ympäristölle haitallista kaatopaikkakaasua voidaan polttaa ja lämpö käyttää kaukolämmöksi. Näin teemme Tapiolan golfkentällä.
Tiedotteet
Please check input
Ota yhteyttä
Timo Kivi
Myyntijohtaja, projektit ja hankkeet
0400 615 700 timo.kiviLämmitys- ja jäähdytysliiketoiminta, Suomi
Thomas Ekholm
Johtaja, Energy Solutions -yksikkö
040-828 0777thomas.ekholmLämmitys- ja jäähdytysliiketoiminta, Suomi