Kiertotalous
Kiertotalouteen siirtyminen on välttämätöntä luonnonvarojen saatavuuden turvaamiseksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Fortum soveltaa jätehierarkian periaatteita kaikessa toiminnassaan, mukaan lukien ehkäisy, uudelleenkäyttöön valmistelu, kierrätys, muu hyödyntäminen (esimerkiksi energiana) ja vastuullinen loppukäsittely. Fortumin voimalaitoksissa ja muissa omissa toiminnoissa syntyy sekä tavanomaista vaaratonta että vaarallista jätettä. Tavanomaisen teollisuusjätteen lisäksi Loviisan ydinvoimalassa Suomessa sekä yhteisomisteisissa Olkiluodon (Suomi), Forsmarkin ja Oskarshamnin (Ruotsi) ydinvoimaloissa syntyy myös radioaktiivista jätettä.
Tavanomaisen jätteen hallinta
Tavanomaisen jätteen hallintaa kehitetään tiiviissä yhteistyössä paikallisten jätehuoltokumppaneiden kanssa.
Suurin osa Fortumin voimalaitosten tuottamasta jätemäärästä on kiinteiden polttoaineiden palamisessa syntyvää tuhkaa. Tuhka on polttoaineen palamaton jäännös, joka sisältää pääasiassa mineraaleja ja metalleja.
Fortumin akkujen kierrätysliiketoiminta käyttää mekaanisen ja hydrometallurgisen teknologian yhdistelmää akkumateriaalien kierrättämiseen. Akkuvalmistajat voivat käyttää talteenotettuja akkukemikaaleja – litiumia, kobolttia, mangaania ja nikkeliä – uusien akkujen valmistuksessa. Akusta voidaan kierrättää yli 80 %, ja akun mustan massan sisältämistä arvokkaista metalleista voidaan kierrättää 95 %.
Radioaktiivisen jätteen hallinta
Loviisan voimalaitoksen jätehuolto koostuu kahdesta erillisestä osa-alueesta: valvomattoman alueen jätehuollosta ja valvonta-alueen jätehuollosta. Kaikki valvonta-alueella syntyvä jäte käsitellään radioaktiivisena jätteenä.
Valvonta-alueella syntyvä jäte jaetaan kolmeen luokkaan: matala-aktiiviseen jätteeseen (huoltojäte), keskiaktiiviseen jätteeseen (pääasiassa nestemäinen jäte ja pieniä määriä kuivaa jätettä, kuten suodattimia ja antureita) ja korkea-aktiiviseen jätteeseen (käytetty polttoaine). Huoltojäte joko todetaan ei-aktiiviseksi ja käsitellään tavanomaisena jätteenä tai loppusijoitetaan voimalaitoksen alueella 110 metrin syvyydessä sijaitsevaan loppusijoitustilaan.
Nestemäinen jäte puhdistetaan ja lasketaan mereen tai varastoidaan, kiinteytetään betoniin ja sijoitetaan loppusijoitustilaan.
Erittäin radioaktiivinen käytetty ydinpolttoaine varastoidaan odottamaan loppusijoitusta. Fortum ja Teollisuuden Voima Oyj ovat perustaneet Posiva Oy:n huolehtimaan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen teknisestä toteutuksesta. Käytetyn polttoaineen loppusijoitus maailman ensimmäiseen syvään geologiseen loppusijoituspaikkaan on tarkoitus aloittaa Eurajoen Olkiluodossa 2020-luvun puolivälissä. Loviisan käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitus alkaa 2030-luvulla ja Olkiluodon 2020-luvulla.