Datakeskus myytinmurtajat
Mihin datakeskuksia tarvitaan ja tuovatko ne elinvoimaa?
Datakeskukset vahvistavat Suomen talouskasvua ja mahdollistavat digitaaliset palvelut
Datakeskukset ovat keskeinen osa käynnissä olevaa digitaalista murrosta ja kriittistä infrastruktuuria niin Suomessa kuin EU:ssa. Ne mahdollistavat arjen digitaaliset palvelut ja tukevat samalla puhtaan siirtymän etenemistä.
Uudet datakeskusinvestoinnit ovat herättäneet vilkasta keskustelua, jossa on noussut esiin sekä mahdollisuuksia että huolia, kuten kysymyksiä energiankäytöstä ja taloudellisista vaikutuksista. Datakeskus myytinmurtajat -kampanjallamme vastaamme näihin huoliin ja kysymyksiin, joita aihe herättää.
Datakeskukset mahdollistavat kasvavan tietomäärän jakamisen, mikä on elintärkeää teknologiasta riippuvaisessa yhteiskunnassa
Kun kirjaudut verkkopankkiin, selaat sosiaalista mediaa tai otat kuvan ja tallennat sen pilvipalveluun, data ei pyöri vain ”bittiavaruudessa”, vaan sitä säilytetään ja käsitellään fyysisesti datakeskuksissa. Datakeskukset ovat siis paikkoja, jossa kaikki digitaalinen data sijaitsee konkreettisesti.
Datakeskukset koostuvat konesaleista, joissa on runsaasti palvelimia ja muuta teknistä laitteistoa. Niissä tallennetaan ja suojataan yksityishenkilöiden, yritysten ja organisaatioiden tietoja sekä suoritetaan toimintoja, joita tarvitaan arjessa, kuten pankkipalveluja, hakukoneita ja pilvipalveluja. Datakeskukset ovat myös keskeisiä tekoälyn ja muun kehittyvän digitaalisen teknologian toiminnalle.
Siksi yhä digitalisoituva yhteiskunta tarvitsee datakeskuksia, ja niitä pidetään osana yhteiskunnan kriittistä infrastruktuuria.
Datakeskukset tuovat mukanaan useita suoria ja välillisiä hyötyjä
Talouskasvu
Datakeskukset luovat uusia työpaikkoja ja edistävät talouskasvua sekä vauhdittavat puhdasta siirtymää.
Työpaikat
Datakeskusten rakentaminen ja operatiivinen toiminta luovat merkittävästi työpaikkoja. Datakeskukset luovat myös epäsuoria työpaikkoja paikallisille yrityksille.
Verotulot
Datakeskukset tuovat merkittäviä verotuloja kunnille ja valtiolle.
Talouskasvu: Datakeskukset luovat uusia työpaikkoja ja edistävät talouskasvua sekä vauhdittavat puhdasta siirtymää. Kunnat hyötyvät paikallista taloutta tukevista uusista investoinneista, sillä ne synnyttävät ympärilleen uusia yrityksiä, palveluita ja työpaikkoja.
Työpaikat: Datakeskusten rakentaminen ja operatiivinen toiminta luovat merkittävästi työpaikkoja. Ison datakeskuksen rakennusvaiheessa tarvitaan tuhansia työntekijöitä, kuten suunnittelijoita, rakennustyöntekijöitä ja projektipäälliköitä. Operatiivisessa vaiheessa datakeskukset työllistävät jatkuvasti teknisiä asiantuntijoita, kuten IT-ammattilaisia, projektityöntekijöitä ja huoltoteknikoita kuten sähkö- ja LVI alan ammattilaisia sekä lukuisia vartiointialan ammattilaisia ja siivoojia.
Epäsuorat työpaikat: Datakeskukset luovat epäsuoria työpaikkoja paikallisille yrityksille, kuten alihankkijoille, palveluntarjoajille ja logistiikkayrityksille sekä laajemmin energiantoimittajille ja tuottajille.
Verotulot: Datakeskukset tuovat merkittäviä verotuloja kunnille ja valtiolle. Ansiotuloverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot kasvavat datakeskusten myötä.
Kuinka paljon datakeskukset työllistävät?
Datakeskusten työllistävyysvaikutukset kestävät hyvin vertailun mihin tahansa moderniin automatisoituun teollisuuteen, kuten vetyhankkeisiin, vihreän teräksen tai alumiinin tuotantoon ja metsäteollisuusinvestointihin.
- 100 megawatin datakeskus työllistää operointiaikanaan suoraan n. 50-150 ihmistä ja epäsuorasti n. 670 ihmistä.
- Kesällä 2025 investointipäätöksen tehneiden datakeskusinvestointien työllisyysvaikutusten Suomen talouteen arvioitiin olevan rakennusvaiheessa noin 44000 henkilötyövuotta kumulatiivisesti vuoteen 2030 mennessä sekä operointivaiheessa 9900 henkilötyövuotta vuositasolla vuodesta 2030 eteenpäin. Nämä luvut huomioivat suorat, epäsuorat ja kerrannaisvaikutukset.
- Datakeskusalueita rakennetaan ja kehitetään vaiheittain, rakentamisen työllisyysvaikutukset ovat pitkiä, projektit kestävät 8-10 vuotta ja operoinnin aikaiset vaikutukset ovat pysyviä. Elinkaaren aikana teknologiaa pävitetään jatkuvasti ja ylläpitäminen on hyvin työvoimaintensiivistä tekemistä.
Luvut ovat Rambollin Suomen datakeskusteollisuudelle ja Elinkeinoelämän keskusliitolle tekemästä Datakeskusalan potentiaali Suomessa -selvityksestä.
Datakeskusten vaikutus sähkön riittävyyteen ja hintaan
Suunniteltujen datakeskusinvestointien määrä herättää kysymyksiä sähkön riittävyydestä ja sen hinnasta. Tällä hetkellä Pohjoismaissa on sähkön ylituotantoa noin 40 TWh vuodessa, mutta jos investoinnit toeutuvat osittain suunnitellusti, miten käy sähkön riittävyyden tulevaisuudessa?
Näin Fortum vastaa odotettuun sähkön kysynnän kasvuun:
- Fortumilla on Suomessa kehitteillä noin 6 GW edestä tuuli- ja aurinkohankkeita ja Pohjoismaissa yhteensä 8 GW. Tavoitteemme on kehittää 1,2 gigawattia tuuli- ja aurinkovoimahankkeita rakennusvalmiiksi vuoden 2028 loppuun mennessä.
- Joustava vesivoimamme auttaa tasapainottamaan uusiutuvan tuotannon vaihteluja. Sen rinnalla kehitämme myös uusia joustoratkaisuja, jotta sähköjärjestelmä pysyy tasapainossa kulutuksen kasvaessa.
- Pitkän aikavälin ratkaisuna selvitämme myös edellytyksiä pumppuvoiman ja uuden ydinvoiman rakentamiselle.
Fortumilla on siis hyvä valmius lisätä uutta tuotantoa kulutuksen lisääntyessä.
Fortumin rooli datakeskushankkeissa
Fortum ei itse investoi datakeskuksiin vaan tavoitteenamme on tukea asiakkaidemme sujuvaa hankekehitystä. Alueiden valmistelu investointeja varten kaavoittamalla ja sähköyhteydet varmistamalla nopeuttaa datakeskushankkeen toteuttamista varsinaisen investoinnin tekijälle 1-4 vuodella.
Fortumin paikallinen tuntemus ja osaaminen suurista hankkeista, sekä erityisesti energiasektorin tuntemus, tekevät meistä erinomaisen energia- ja hankekehityskumppanin kansainvälisille toimijoille.
Suomella on useita vetovoimatekijöitä datakeskusten sijoittumiselle
- Edullinen ja vähähiilinen energia
- Viileä ilmasto energiatehokkaaseen jäähdytykseen
- Kehittynyt infrastruktuuri
- Luotettavat tietoliikenneyhteydet
- Turvallinen toimintaympäristö
- Korkeasti koulutettu työvoima
- Strateginen sijainti Euroopan ja Aasian välillä
- Datakeskusten hukkalämpöä voidaan hyödyntää kaukolämpöverkossa
Suomen asialla – datatalous on mahdollisuus talouskasvullemme
Asiakkuusjohtaja Juha Sainio kertoo blogissaan datatalouden tuomista mahdollisuuksista Suomen talouskavulle.
Näin rakennamme kasvavaa ja kestävää Suomea käytännössä
Suomen kyky houkutella energiaintensiivisiä investointeja – sekä olemassa olevien teollisuudenalojen hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen että uusiin teknologioihin – on ratkaisevan tärkeää tulevaisuuden talouskasvulle.
Suomi tarvitsee investointimyönteisyyttä nyt enemmän kuin koskaan
Suomi tarvitsee samanaikaisesti nopeita päästövähennyksiä, talouskasvua ja ratkaisua julkisen talouden kestävyyshaasteisiin. Tämä yhtälö ei ratkea ilman merkittäviä investointeja – erityisesti puhtaaseen siirtymään, sähköistymiseen ja uuteen teolliseen toimintaan. Samaan aikaan julkisessa keskustelussa näkyy tietty epäluuloisuus investointeja kohtaan.